Blinkenin vierailut eivät ole muuttaneet Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun näkemystä. Pääministerin mielestä palestiinalaisten islamistisella järjestöllä Hamasilla ei ole tulevaisuutta Gazassa.

Netanjahu on antanut Israelin armeijalle käskyn edetä Gazassa kohti Rafah’ia. Rafah on Egyptin rajalla sijaitseva paikkakunta, jonne on kerääntynyt valtava määrä Gazan pohjoisosista paenneita palestiinalaisia.

Israelin pääministeri tähtää Hamasin tuhoon. Monet Euroopassa pelkäävät, että Israelin tähtäimessä on Gazan koko alueen miehitys ja palestiinalaisten karkotus sieltä. Pelkoja lisää se, että on epäselvää, laskeeko Israel Gazassa asuvien palestiinalaisten enemmistön Hamasin kannattajiin.

ISRAELILAISILLE panttivankien omaisille Netanjahun päätös on järkytys, samoin Gazan asukkaille.

Peruselintarvikkeiden, juomaveden ja polttoaineiden puute sekä terveydenhoidon täysromahdus on tehnyt heidän elämästään painajaisen. Israelin pommitukset ovat tuhonneet sairaalat, joista vain muutama on enää toimintakykyinen parin miljoonan palestiinalaisen asuttamalla alueella.

Viime aikoina Israelin pääministerin korskea käyttäytyminen on närkästyttänyt selvästi Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia. Yhdysvallat on päättänyt pakotteista, jotka koskevat eräitä Israelin hallituksen kannattajia. Siksi Netanjahun hallituksessa on ministereitä, jotka kyseenalaistavat liittolaissuhteen presidentti Bidenin kanssa.

Hallituksessa olevien uskonnollisten ääriliikkeiden kannattajat ovat organisoineet Gazan alueen Karem Shalomin raja-aseman läheisyydessä mielenosoituksia, joiden tavoitteena on estää elintarvikkeiden ja lääkkeiden vienti Gazan alueelle.

Blinken on pyytänyt Israelin pääministeriä estämään mielenosoitukset ja pitämään huolta siitä, että ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita pääsee Gazan alueelle riittävästi. Blinken on poistunut neuvotteluista suuttuneena, koska hänen pyyntönsä eivät ole muuttaneet Israelin johdon näkemyksiä.

LEHTIKUVA / AFP / MARK SCHIEFELBEIN

YHDYSVALTAIN tuki Israelille on ollut ehdotonta Gazan sotaan saakka, mutta Israelin nykyisen pääministerin linja on ongelma erityisesti demokraateille.

Puolueen nuoret äänestäjät, osa afroamerikkalaisesta ja arabimaista saapuneesta äänestäjäkunnasta mutta myös osa sivistyneistöstä ja diplomaattikunnasta ei hyväksy Israelin pääministerin äärilinjaa ja sitä, että presidentti Biden vaikenee sen edessä.

Siksi Yhdysvalloissa kasvaa näkemys, joka ei enää hyväksy erityissuhdetta Israeliin vaan vaatii, että Israelin tekoja pitää arvioida samoilla kriteereillä kuin muiden maiden.

TÄLTÄ kannalta on hyvin oireellinen kannanotto, jonka 800 diplomaattia ja ulkoministeriöiden ja turvallisuusinstituutioiden edustajaa 11 maasta allekirjoitti Gazan sodan alettua.

Kannanoton allekirjoittajien mielestä Gazan sodan vuoksi on olemassa riski, että allekirjoittajien hallitukset osallistuvat humanitaaristen normien loukkauksiin, sotarikoksiin ja jopa etniseen puhdistukseen ja kansanmurhaan.

Allekirjoittajien mielestä palestiinalaisten on saatava oma valtio ja mutta niin, että Israelin turvallisuus taataan. Allekirjoittajien mielestä Israelia on painostettava linjanmuutokseen. Jos muu ei auta, Israelilta pitää poistaa sen länneltä saama laaja sotilastuki.

Italialainen Brysselissä toimiva diplomaatti kertoi Corriere della Seralle, että heti Israelin Gaza-operaation alettua Brysselissä syntyi EU-maiden edustoissa ja EU:n organisaatioissa toimivien virkailijoiden ryhmä, joka lähetti peräti neljä protestikirjelmää.

Niiden allekirjottajat olivat yhteensä lähes 5 000 EU-maiden edustoissa toimivaa virkailijaa. Näin Gazan sota on saanut EU-maiden diplomaatit ja virkailijat miettimään omien maiden toiminnan moraalia.