VM julkisti ennusteensa vappuaattona. Kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kuulosti ministeriön tiedotustilaisuudessa varovaisen optimistiselta.

– Uskomme, että epävarmuus hälvenee, tolkku ja ennakoitavuus palaavat kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin. No, onko tämä nyt sitten haihattelua? Se selvinnee sitten lähikuukausien aikana, Spolander totesi.

SUOMEN julkisen talouden tilanne ei ennusteen valossa ole suotuisa. Vaje oli vuonna 2024 ennakoitua syvempi. Tämän vuoden tilanteessa on plussia ja miinuksia.

VM:n arvion mukaan Suomen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy vuoteen 2029 mennessä 90 prosenttia. Tilanne menee tätäkin synkemmäksi, jos Yhdysvaltojen tullipolitiikka johtaa eskaloituvaan ja pitkittyvään kauppasotaan.

Julkisen talouden alijäämä voisi VM:n huonoimmissa skenaarioissa syventyä lähitulevaisuudessa nykyisestä reilusta kolmesta jopa yli viiteen prosenttiin.

NÄIHIN olosuhteisiin Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kasvutoimista, joiden ytimessä ovat erityisesti varakkaimpia hyödyttävät veronalennukset. Hallituksen toiveissa on taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen, työntekemiseen ja investointeihin kannustava verotus, joka parantaa myös ostovoimaa.

VM ja Spolander kuvaavat veronalennusten mahdollisia vaikutuksia hallitusta monipuolisemmin.

– Täytyy myöntää, että vaikka veronalennukset kannustavat kansalaisia lisäämään työntekoa, he voivat ostaa kasvaneilla käytettävissä olevilla tuloillaan myös lisää vapaa-aikaa. Yritykset voivat puolestaan käyttää kasvavat käytettävissä olevat tulonsa paitsi investointeihin, myös jakaa niitä osinkoina omistajilleen. Lisätulot voi aina kuluttaa, jättää säästöön pahemman päivän varalle tai lyhentää niillä velkaa.

– Kaikki tämä litania tarkoittaa siis sitä, että jäämme nyt katsomaan, että mitä tässä nyt loppujen lopuksi tapahtuu. Miten ne, joihin työnverotuksen alennus voimakkaimmin kohdistuu lisäävät mahdollisesti työntekoaan. Miten tämä kaikki tukee tuottavuutta, miten yritysten investoinnit näiden päätösten seurauksena mahdollisesti kasvavat, Spolander selvensi.

HALLITUKSEN velkasuhteen tasapainotustavoitetta Spolander ei pitänyt ”täysin mahdottomana” saavuttaa. Tavoite edellyttäisi sitä, että hallituksen pitää kiinni 9 miljardin sopeutustavoitteestaan. Huhtikuun riihessä päätettyjen kasvutoimien pitäisi myös kantaa pian hedelmää.

– Tavoitteen toteutumiselle olisi myös eduksi, jos suotuisia yllätyksiä toteutuisi ja epäsuotuisia jäisi toteutumatta.