Kameran edessä voi loikoilla jopa kymmeniä itämerennorppia.

Saaristomeren norppalive toteutettiin myös viime keväänä. Tuolloin Luontolivessä nähty lähetys keräsi noin 700  000 katselukertaa.

Itämerennorpilla sekä saimaannorpilla on turkissaan yksilöllinen kuviointi, joka säilyy samanlaisena koko norpan elämän ajan. Turkin kiehkurakuvioinnin avulla norpat voi erottaa toisistaan.

TÄLLÄ hetkellä Saaristomeren itämerennorppapopulaation kooksi arvioidaan 200-300 yksilöä. Viime vuoden lähetyksestä kerätyistä kuvista on tähän mennessä pystytty tunnistamaan 15 norppayksilöä.

-  Kaikkia norppia ei kuvien perusteella saada tunnistettua, mutta koko ajan karttuvan aineiston avulla voimme toivottavasti tulevaisuudessa tarkentaa Saaristomeren alueen kanta-arviota sekä saada tietoa muun muassa norppien liikkumisesta ja paikkauskollisuudesta, kertoo asiantuntija Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulusta.

Itämerennorppa on riippuvainen lumesta ja jäästä, joten ilmastonmuutos on sen suurin uhka.

Vielä 1900-luvun alussa norppa oli Itämeren runsaslukuisin hylje. Metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi Itämeren norppakanta hupeni 200  000 yksilöstä jopa vain noin 5  000 yksilöön.

Tällä hetkellä itämerennorppia on noin 20  000. Suurin osa niistä elää Perämerellä, missä kanta on viime aikoina kasvanut hitaasti mutta missä norppia saa myös metsästää. Itämerennorpan lisääntymisalueita on myös Viron saaristossa sekä Suomenlahden itäosassa.

WWF:n Luontolive-palvelussa seurataan suoria lähetyksiä Suomen luonnosta. Kameroille on tallennettu itämerennorpan lisäksi muun muassa saimaannorpan, kyyn, rupiliskon ja taimenen elämää. Yhteensä lähetyksiä on katsottu jo lähes 25 miljoonaa kertaa.

Tällä hetkellä WWF:n Luontolivessä on avoinna myös sääksikamera. Ensimmäinen sääksi nähtiin kameralla lauantaina.