Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

10.11.2020 08:34 ・ Päivitetty: 10.11.2020 08:34

Nuoret turvautuvat vaalikoneisiin yhä enemmän – viime eduskuntavaaleissa oli tarjolla peräti 22 erilaista

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Vaalikoneiden käyttäjämäärät ja koettu merkitys osoittavat, että vaalikoneista on tullut vähintään melko tärkeä tiedonlähde lähes kaikissa ikäryhmissä, tuoreesta tutkimuksesta selviää.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Tärkeimpiä vaalikoneet ovat nuorille ja vähemmän tärkeitä iäkkäämmille äänestäjille.

Politiikan tutkija Sami Borgin ja journalistiikan tutkija Kari Koljosen tiistaina julkaistu Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimus pureutuu kunnolla vaalikoneisiin, joita käytetään Suomessa erityisen paljon.

Suomi ja Hollanti näyttävät olevan vaalikoneiden kärkimaita, kun käyttäjämäärät suhteutetaan äänioikeutettujen määrään. Myös tarjontaa on Suomessa paljon. Viime vuonna pidetyissä eduskuntavaaleissa oli tarjolla 22 erilaista vaalikonetta, joista median ylläpitämiä oli 15 ja järjestöjen seitsemän.

Vaalikoneet ovat Borgin ja Koljosen mukaan nousseet alle 35-vuotiaiden hyödyllisimmäksi tietolähteeksi yleisissä vaaleissa viimeistään vuonna 2000 alkaneen vuosikymmenen loppupuoliskolla.

Tätä vanhemmissa ikäryhmissä vaalikoneet koetaan vähintään melko tärkeäksi tiedon lähteeksi. Poikkeuksena ovat iäkkäät, jotka eivät käänny vaalikoneiden puoleen yhtä usein.

Tutkijoiden mukaan taustalla voivat olla esimerkiksi vähäisempi netin käyttö ja vahvempi kiinnittyminen puolueisiin.

Tutkijat: vaalikoneet ovat suosittuja avoimen listavaalijärjestelmän ansiosta.

Tutkimuksen johtopäätökset pohjaavat muun muassa kahteen kyselytutkimukseen, jotka toteutettiin viime presidentin- ja eduskuntavaalien jälkeen. Molempiin vastasi yli tuhat äänioikeutettua.

Eduskuntavaaleissa kaksi kolmesta vaalikoneen käyttäjästä kertoi käyttäneensä vaalikonetta löytääkseen itselleen sopivimman ehdokkaan. Presidentinvaaleissa osuus oli noin yksi kolmesta.

Kaikista eduskuntavaaleissa vaalikoneita käyttäneistä vastaajista hieman yli puolet katsoi, ettei vaalikoneilla ollut sanottavaa vaikutusta omaan ehdokasvalintaan. Jopa noin kolmannes sanoi, ettei vaikutusta ollut lainkaan.

Vahvasta vaikutuksesta oman ehdokkaan valintaan kertoi noin 10–15 prosenttia vastanneista. Alle 30-vuotiaista joka neljäs kertoi äänestäneensä ehdokastaan erityisesti siksi, että ehdokkaan vaalikonevastaukset vastasivat parhaiten omia mielipiteitä.

Tutkijat arvioivat, että vaalikoneet ovat Suomessa suosittuja erityisesti avoimen listavaalijärjestelmän ansiosta. Järjestelmässä äänestäjän on valittava puolueen ohella ehdokas.

Koneiden merkitys vaalitiedon lähteinä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on jo niin suuri, että tutkijoiden mielestä voisi olla tarpeen sopia sisällöllisistä ja eettisistä standardeista.

STT–Anniina Luotonen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU