Maanantaina alkanutta valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna keskellä kuumentunutta keskustelua katujengeistä ja nuorisoväkivallasta. Jyty muistuttaa, että niin sanottuja pehmeitä keinoja ei pidä unohtaa jengirikollisuuden torjunnassa.

– Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa estää nuorten syrjäytymistä ja jengirikollisuutta. Nuorisotyö on tärkeä osa poliisin ja sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtävää ankkuriyhteistyötä, jolla ongelmiin pystytään puuttumaan riittävän ajoissa, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima muistuttaa tiedotteessa.

Hallitus on laatimassa vuoden 2023 loppuun mennessä toimenpideohjelman, jossa linjataan poikkihallinnollisia toimenpiteitä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi. Jyty pitää tärkeänä, että nuorisotyö näkyy keinovalikoimassa vahvasti ja sille löytyy myös rahoitusta.

JYTYN mielestä keskeinen keino kehittää nuorisotyön vaikuttavuutta ja tasalaatuisuutta on uudistaa nuorisolaki. Nykyinen laki antaa hyvin väljät raamit siihen, miten nuorisotyötä ja -toimintaa pitää kunnissa toteuttaa. Edellinen, vuonna 2006 säädetty nuorisolaki määritteli kunnan vastuut tarkemmin.

– Nuorisolaki on saatava velvoittavammaksi. Nuorisotyön rahoitus pitäisi olla pysyvä osa kuntien budjetointia. Nyt valtaosa nuorisotyöstä toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, kuten hankerahoituksella tai valtionavustuksella. Vaikuttavaa nuorisotyötä ei voi näillä eväin tehdä, Jytyn aluetoiminnan asiantuntija Jani Loponen huomauttaa.

Puheenjohtaja Voima näkee nuorisolain lähtökohtana nuoren edun, joka pitäisi käydä laista ilmi.

– Sekä varhaiskasvatus- että perusopetuslaissa on nostettu lapsen etu ensisijaiseksi lain tavoitteeksi. Myös nuorisolain osalta on syytä tarkistaa, voidaanko lakia täydentää vastaavanlaisella nuoren edun ensisijaisuudella.

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään 9.-15. lokakuuta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, ja Ammattiliitto Jyty on yksi viikon pääyhteistyökumppaneista.