Sunnuntaihin asti jatkuvan festivaalin kaikki esitykset ovat Helsingin ensi-iltoja ja niistä osan piti olla jopa kantaesityksiä viime vuonna.

Festivaalin aloitti montanalaissyntyisen, Ruotsissa työskentelevän Marina Cherryn Only Bones V1.6. Kyseessä on Thom Moncktonin alun perin itselleen luoma soolo, jota hän on sittemmin versioinut eri taiteilijoille.

Näkemistäni Only Bones versioista Cherryn esitys oli riisutuin. Se perustui yksinomaan Cherryn fyysisiin ja tanssillisiin taitoihin. Trikoihin pukeutuneen esiintyjän lisäksi ei ollut muuta kuin musiikki ja minimimäärä valoa. Kaikki ilmaisu oli liikkeissä ja kasvojen ilmeissä, silloin kun ne näkyivät. Cherry nimittäin käytti eri tavoin hyväkseen pitkiä hiuksiaan ja niillä luotuja illuusioita.

Liikunnallisesti Cherry oli aivan uskomaton ja esitys koetteli monessa kohtaa inhimillisen liikkumisen rajoja. Cherryn keho taipui ja kietoutui melkein mihin suuntaan ja millaisiin asentoihin tahansa ja välillä hipaistiin myös makaaberia ilmaisua. Muuten esitys oli oikeastaan melko vakava. Komiikkaa kyllä pilkahteli, mutta se oli ennemminkin mustaa kuin hersyvää.

Fakiirin pulmat

Komiikkaa ja hurmaavaa tuskanhikeä löytyi sen sijaan runsain mitoin Mika Formusen Hamis-esityksestä, jossa tulta nielevän, lasinsiruilla maaten musisoivan ja ilmapalloista tehdyllä sirkushevosella ratsastavan fakiirin esitys ei aina mennyt ihan putkeen. Pieniä kommelluksia syntyi ja kädetkin loppuivat välillä kesken. Toki kaikki temput lopulta onnistuivat ja yleisö sai ooh-elämyksensä. Mutta se ei ollut pääasia.

Keskeisintä oli Formusen luoma hellyttävän hurmaava fakiirin ja klovnin risteytys Hamis, joka valloitti täysin katsojan. Hahmon loistavuus melkein peitti sen, että Formunen on klovnerian lisäksi osaava tulitaitelija ja sirkusfakiiri. Lisäksi hän on myös ihan pätevä muusikko.

Kiinnostavia demoja

NouNous -festivaalilla on aina nähty myös muutama demoesitys tulossa olevista teoksista. Niin nytkin. Emma Castrénin ensi helmikuussa Turussa varsinaisen ensi-iltansa saava The Gynecologist lähtee liikkeelle naisen gynekologisista tutkimuksista, mutta päätyykin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin muun muassa meressä. Mihin kaikkeen sitä naisen elimistössä voikaan joutua!

Castrénin hiukan menneellä maailmalla silattu ja mainiolla koomisella otteella tulkitsema gynekologi saa katsojan helposti mukaansa ihmettelemään erilaisia löydöksiä.

Toinen demo oli pätkä ilma-akrobaatti Viivi Roihan tekeillä olevasta esityksestä V++. Vielä aktiivisessa kehittelyvaiheessa oleva teos tuo uutta näkökulmaa niin köyteen kuin trapetsiinkin. Ilma-akrobatian taitoja voidaan tulkita myös rouhean ja röyhkeän naisasenteen kautta, ei pelkästään sulavan kauniina temppuina.