Politiikka
3.3.2018 06:54 ・ Päivitetty: 3.3.2018 06:54
Nyt muuttuu vartijoiden toiminta! – kansanedustaja kertoo merkittävästä linjanmuutoksesta huolta herättäneeseen asiaan
SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen kirjoittaa tiedotteessaan Valviran linjanneen 1.3., että vartijat eivät täytä hoitoon ja hoivaan osallistuvan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, eivätkä he ole osa hoitohenkilökuntaa.
– Valviran mukaan turvallisuusalan koulutus sisältää ensiapukoulutusta, mutta ei hoidon tai hoivan tarpeen arviointia – koulutus ei siis anna valmiuksia toimia sosiaalihuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille kuuluvissa tehtävissä, kuten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa.
– Valvira toteaa, että vartijoita ja järjestyksenvalvojia tulisi käyttää vain laissa tarkoitettuien tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksiköissä vartijan läsnäolon tulisi perustua henkilökunnan suojaamiseen.
Salonen toteaa, että Valviran linjaukset ovat merkittäviä, sillä viime aikoina vanhuspalveluissa ovat vartijat alkaneet hoitaa alihankintana vanhusten turvapuhelinkäyntejä koulutetun hoitohenkilökunnan sijaan.
– Asia on herättänyt huolta ja esille on noussut myös selviä hoivavirheitä.
– Nostin asian esille jo viime keväänä. Lakia tulkittiin eri puolilla Suomea eri tavalla. Jokainen vanhusten arkitodellisuuden tunteva tietää, että turvapuhelinhälytyksen tehneen vanhuksen kotona odottaa usein myös hoivaa vaativat työtehtävät. Onkin aivan eri asia, jos vartijalla on myös lähihoitajan koulutus. Niin ei valitettavasti nyt ole ollut kuin osalla vartijoista.
– Olen erittäin tyytyväinen Valviran tulkintaan. Myöskin vartijoille tämä on helpotus, sillä ilman alan koulutusta moni on joutunut todella vaikeisiin tilanteisiin vanhusten kotona. On ollut myös kohtuutonta odottaa heiltä tällaisen täysin erilaisen työn tekemistä. Oikeus ja kohtuus siis voittivat niin vanhusten kuin vartijoidenkin näkökulmasta, kansanedustaja Salonen sanoo.
”Hoitoalalla on oltava tarkka.”
Salosen mukaan lähtökohtaisesti ammattiryhmien työnkuvien laajentaminen voi olla positiivinen asia, mutta hoitoalalla on oltava tarkka, millaisesta työtehtävästä on kyse.
– Jos vanhus esimerkiksi kaatuu kotona yksin ollessaan, ei hyvää hoivaa ole nostaa häntä vain ylös. On selvitettävä, mistä kaatuminen mahtaa johtua. Kompastuiko vanhus mattoon pimeässä vai onko hänessä havaittavissa sekavuutta, jonka seurauksena hän on kaatunut. Kaatumisen syy kertoo usein myös jatkotarpeet hoivan osalta. Ja vaikka olisi ollut kyse mattoon kompastumisesta, on varmistettava, ettei päätä ole lyöty tai lonkka ole murtunut, ja että ihminen pääsee takaisin sänkyyn, saa puhtaat vaatteet tarvittaessa päälleen ja tietää, että jos olo huononee, niin voi heti soittaa takaisin apua saadakseen. Kokonaisvaltainen vanhustyö tarkoittaa myös sitä, että seuraavana aamuna soitetaan perään ja varmistetaan, että kaikki on kunnossa.
Salonen toteaa, että vanhustyössä jokaiseen kohtaamiseen pitää sisältyä myös asiakkaan tilanteen kokonaisarviointia.
– Kun hoivatyöt lokeroidaan yksittäisiksi toimenpiteiksi, mennään helposti harhaan. Koulutettu hoitaja pystyy havainnoimaan henkilön avun tarpeen ja terveydentilan laajasti. Turvakäyntien avulla voidaan päästä kiinni varhaisessa vaiheessa johonkin aluilla olevaan sairauteen tai vaikkapa yksinäisyyteen. Se säästää myös yhteiskunnan varoja pitkällä tähtäimellä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.