-  Ei, Putin ei tee tätä, ainakaan lähitulevaisuudessa. Sille on yksinkertainen syy: tasavaltojen tunnustus päättäisi virallisesti Minskin sopimukset. Venäjä rikkoisi kaikki sitoumuksensa, sillä Minskin sopimuksissa ei ennakoida alueiden itsenäistymistä, Moshes kertoo.

Minskin sopimukset ovat aselepoon Itä-Ukrainassa tähtääviä sopimuksia, joita ei saatu pantua täytäntöön.

Moshesin mukaan niin kutsuttujen Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen itsenäistymishanke edellyttäisi sotaa, sillä separatistien omissa perustuslaeissaan itselleen vaatimat alueet ovat suurempia kuin heidän tosiasiallisesti hallussaan pitämät alueet, ja rintamalinja kulkee alueiden halki.

Alueiden irtautuminen muusta Ukrainasta olisi tappio Venäjälle, jonka tarkoituksena on käyttää separatistialueita työkaluna koko Ukrainan politiikan kontrolloimiseen.

-  Venäjän tavoitteena on pitää koko Ukraina kontrollissaan. Tasavaltojen tunnustus tarkoittaisi sitä, että Venäjä menettäisi valtavan vipuvarren Ukrainassa. Venäjän pelisuunnitelmana on tehdä Ukrainasta uusi Bosnia, jossa yhdellä osalla maasta on veto-oikeus muun maan ulkopolitiikkaan. Jos ne viedään, Venäjä menettää tämän työkalun.

Moshesin mukaan separatistialueiden tunnustus ei ratkaisisi Ukrainan kriisiä mitenkään, mutta se heikentäisi Venäjän asemaa.

Yhdysvallat tuomitsi keskiviikkona jyrkästi Venäjän lainsäätäjien aikeet. Ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan tällainen päätös rikkoisi röyhkeästi kansainvälistä oikeutta.

Duuman päätöksessä Putinia pyydetään tunnustamaan separatistialueet ”itsenäisinä ja suvereeneina” valtioina.

-  Kremlin hyväksyntä tälle tarkoittaisi sitä, että Venäjän hallitus laiminlyö täysin omat sitoumuksensa osana Minskin sopimuksia, Blinken sanoi.

Tällainen päätös osoittaisi Blinkenin mukaan, ettei Venäjällä ole halua löytää diplomaattista ja rauhanomaista ratkaisua kriisiin, ja sen toteutuminen johtaisi voimakkaisiin vastatoimiin Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta.

Naton tulevaisuus puhuttaa

Putinin tiistaina tavannut Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi Moskovassa, ettei Ukrainan jäsenyys Natossa ja Naton ”laajeneminen itään” ole ajankohtaisia asioita lähitulevaisuudessa.

Putinia Scholzin lausunnot tuskin lepyttävät, Moshes arvioi. Venäjän presidentti haluaa pysyvän ja lopullisen lupauksen siitä, ettei Ukraina koskaan liity Natoon. Scholzin kommentit eivät myöskään tutkijan mukaan edusta linjan muutosta Natolle.

-  Se oli oikea kuvaus todellisuudesta. Ukrainalle ei ole luvattu mitään tarkkaa Naton jäsenyydestä. Tämä on ollut Naton asema jo vuodesta 2008, Moshes sanoo.

Kommentit herättivät osin hämmennystä, sillä ne olivat tulkittavissa tavalla, jolla olisi merkitystä myös Suomen ja Ruotsin mahdollisen jäsenyyden kannalta. Moshes katsoo Scholzin puhuneen huolimattomasti, mutta ennen pitkää Ukrainasta käydyllä keskustelulla voi olla merkitystä myös Suomelle.

-  Uskon Scholzin puhuneen tarkalleen ottaen vain Ukrainasta. (…) Monet poliitikot Saksassa ja Ranskassa eivät ymmärrä tätä ongelmaa. He ajattelevat, että he voivat tehdä sopimuksia Ukrainasta erikseen, mutta jos Nato kääntää selkänsä avointen ovien periaatteelle, sillä on ennen pitkää laajempia seurauksia muille maille, jotka voivat haluta liittyä (Natoon).