– Olen ilahtunut siitä, että opetusala edelleen vetää ja kiinnostaa. Se ilahduttaa, että siellä on taustalla keskeisinä syinä opettajaksi hakeutumiselle, että halutaan aidosti toimia lasten ja nuorten kanssa ja vaikuttaa oppimiseen ja kehitykseen. Samalla ollaan kuitenkin hyvin tietoisia resurssipulasta ja työn vaativuuden kasvusta, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kiteyttää Demokraatille ajatuksiaan kyselyn tuloksista.

– Akuutit ongelmat pitää korjata, jotta varmistetaan, että opetusala vetää jatkossakin. Kukaan ei voi kiistää sitä tosiasiaa, että ei olisi koulutusta ilman kelpoisia opettajia ja ilman koulutusta meillä ei olisi osaamista tässä yhteiskunnassa. Kysymys on yhteiskunnallisesti paljon suurempi kuin pelkästään edunvalvontakysymys, hän jatkaa.

OAJ kysyi keväällä 2023 noin viisi vuotta toimineilta opettajilta sekä opettajaksi opiskelevilta kokemuksia ja odotuksia opetustyöstä. OAJ halusi selvittää, mitkä syyt innostavat hakeutumaan opettajaksi, vastaako koulutus työn alan vaatimuksia ja mitkä tekijät auttavat pysymään koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla.

KYSELYSTÄ selviää, että 70 prosenttia nuorista opettajista uskoo olevansa viiden vuoden kuluttuakin innostunut työstään. Murto kuitenkin pohtii, pystytäänkö uran alkutaipaleella olevien opettajien odotukset lunastamaan, kun korkeat tavoitteet törmäävät arjen epäkohtiin kuten ylisuuriin opetusryhmiin ja puutteellisiin resursseihin.

– Nuorten opettajien mielestä opettajankoulutus ei kuitenkaan anna riittäviä valmiuksia esimerkiksi huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lähes 90 prosenttia odottaa kohtaavansa vaikeita vuorovaikutustilanteita seuraavan viiden vuoden aikana, Murto kertoo tiedotteessa.

Kyselyn mukaan tärkeimpiä syitä hakeutua opetusalalle ja pysyä alalla olivat kiinnostus toimia vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa, mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden kehitykseen sekä mahdollisuus omien vahvuuksien hyödyntämiseen työssä.

– Olen ilahtunut myös siitä, että kollegoiden tukea pidetään todella tärkeänä voimavarana siinä, mitkä tekijät auttavat pysymään ja jatkamaan opetustyössä, Murto sanoo.

Asiasta kysyttäessä noin 90 prosenttia vastaajista mainitsi tärkeimpänä työn yhteisöllisyyden sekä itse jakamansa ja muilta saamansa kollegiaalisen tuen.

Kyselyn mukaan myös mahdollisuus käyttää omia vahvuuksia sekä työtehtävien kiinnostavuus ja monipuolisuus ovat tekijöitä, jotka saavat opettajan pysymään alalla. Yhtenä tärkeänä tekijänä vastaajat pitävät laadukasta ja turvallista oppimisympäristöä.

– Kysely vahvistaa luottamusta siihen, että opetusalan vetovoimaisuus säilyy, jos muun muassa riittävät resurssit turvataan. Riittävä resursointi tarkoittaa esimerkiksi riittävän pieniä opetusryhmiä sekä toimivaa oppimisen tukea, Murto konkretisoi.

KYSELY paljastaa myös nuorten opettajien ja opettajaksi opiskelevien epävarmuuksia. Joka toinen vastaaja oli huolestunut siitä, palautuuko hän päivittäin työstään.

– Tämä kertoo, että opetustyön arki on raskasta ja kuluttavaa. Kyselyyn vastanneista jopa 80 prosenttia ennakoi, että työ muuttuu sisällöltään vaativammaksi seuraavan viiden vuoden aikana. Työn vaativuus on kasvanut koko ajan ja tästä pitää olla myös aidosti huolissaan, Murto sanoo tiedotteessa.

Määräaikaisten palvelussuhteiden yleisyys opetusalalla näkyi vastauksissa selvästi. Opiskelijoista vain 50 prosenttia uskoi, että on täysin tai melko varma etenemistään vakinaiseen työsuhteeseen lähimmän viiden vuoden aikana. Jo työssä olevistakin näin uskoi vain 65 prosenttia.

– Luvut ovat pysäyttäviä. Määräaikaisten opettajien asemaa on parannettava, jotta alan vetovoima säilyy. Laadukas opetus voidaan turvata vain koulutetuilla ja kelpoisilla opettajilla, alan hyvällä palkkakehityksellä ja reiluilla palvelussuhteen ehdoilla, Murto sanoo.

OAJ:n kyselyyn vastasi 847 viisi vuotta työssä ollutta opettajaa sekä opettajaksi opiskelevaa. Kohderyhmässä oli kaikkiaan 4 611 nuorta opettajaa ja opettajaopiskelijaa.