Kuitenkin samaan aikaan monet kunnat ovat lomauttaneet opettajia. Tämä yhtälö puhuttaa.

OAJ:n kuntavaalitentissä opetusministeri Jussi Saramo (vas.) kertoi olevansa pöyristynyt lomautuksista. Näiltä kunnilta saatetaan periä rahoja takaisin.

Sama viesti kunnille oli pääministeri Sanna Marinilla (sd.).

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen käy Demokraatin kanssa tilastoja läpi. Yhteensä yt-menettelyjä käytiin viime vuonna 198 kunnassa. 123 kuntaa ei kuitenkaan lopulta tehnyt minkäänlaisia henkilöstöön kohdentuvia toimia.

– Tämähän on ihan törkeätä yhteiskunnan varojen käyttämistä ja maan hallituksen linjan vastaista toimintaa, puheenjohtaja itse lataa.

Luukkainen nostaa tässä yhteydessä esiin näkemänsä opetus- ja kulttuuriministeriön ”työluvun”, jonka mukaan noin 4 000 lasta oli hukassa eli heihin ei saatu yhteyttä keväällä, kun koulut etävaiheen jälkeen alkoivat. Korona-ajan etäkoulu oli tehnyt tehtävänsä ja pudottanut osan kyydistä. Heidät piti tavoittaa.

– Hallitus päätti, että nämä eivät putoa kyydistä. Kunnissa piti selvittää, ketä ne ovat, missä he ovat ja mitä tukea he tarvitsevat. Tähän nämä miljoonat kohdennettiin, Luukkainen muistuttaa.

– Mutta jotkut kunnat leikkasivat omaa rahoitustaan, ottivat valtionosuuden, lomauttivat opettajat ja porskuttavat. He lisäsivät omilla toimillaan ongelmia. He eivät käyttäneet sitä lisätukena siihen, mihin se oli tarkoitettu. Tämä on väärin toimittu ja meistä perinnät pitää hoitaa pois. Me emme kiistä kuntien talousongelmia, mutta nyt on kysymys lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Hallitus antaa alkuvuodesta eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Sen luonnos on ollut lausunnolla ja siihen OAJ:kin on jo kantansa kertonut. Selonteko käsittelee myös tulevien vuosikymmenien koulutuksen rahoitusta kokonaisuudessaan.

Ikäluokkien pienentyessä koulujen määrä vääjäämättä vähenee ja koulutussektoria odottavat isot muutokset. Luukkainen painottaa, että koulutuspoliittisen ohjelman luonnos lähtee siitä, että ikäluokkien pienetessä ja oppilasmäärän vähetessä, entinen määrä rahaa pysyy kuitenkin koulutusjärjestelmässä. Tämä on luonnollisesti myös OAJ:n näkemys, jonka se toivoo eduskunnan linjaavan.

Luukkainen toteaa, että Kataisen (kok.) ja Sipilän (kesk.) hallituksien aikana koulutuksesta leikattiin noin 2,3 miljardia euroa.

– Ikäluokkien pienenemisestä tulevalla rahalla, joka ei ole lähellekään niin paljon, paikataan osittain rahoituksen leikkausta. OAJ esittää, että eduskunnan pitäisi parlamentaarisesti päättää palauttaa 2,3 miljardia sitovasti koulutusjärjestelmään sovittavalla aikataululla.

Muun muassa opetuksen laadun kehittämiseen ja oppivelvollisuuden pidentämiseen tarvitaan rahaa sekä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Tästäkin syystä OAJ:n mielestä myös opettajia tarvitaan jatkossakin ainakin yhtä paljon kuin nytkin.

Luukkainen toteaa myös kuntien määrän vähenevän, nyt niitä on hieman päälle 300.

– Väistämättä tulee eteen kysymys kuntakenttärakenteesta, hän muotoilee asian.

Kuntien määrästä puhuminen on Luukkaisen mielestä tälläkin hetkellä poliittinen tabu.

– OAJ ja itsekin olen henkilökohtaisesti lähtenyt asiasta puhumaan tietäen, että ”turpiin” tulee, Luukkainen sanoo.

67 kunnassa on tällä hetkellä vain yksi peruskoulu.

Jos hallituksen kaavailema sote-uudistus toteutuu, Luukkainen sanoo lasketun, että keskimäärin 58 prosenttia kuntien tehtävistä liittyisi koulutuspalveluihin.

– Jos koulutuspalvelut on sen yhden koulun pyörittäminen, mihin ihmeeseen tarvitaan sitä kuntabyrokratiaa. Se joka tapauksessa syö energiaa ja myös rahaa.

– Varsinkin kuntavaalien alla tämä on erittäin arka aihe, koska ääniä kerätään sillä, että sanotaan, että minä menen sinne kunnanvaltuustoon ja hoidan meidän kylän asiat.

Luukkaisen mielestä lasten ja nuorten koulutuspalveluiden turvaamiseksi on kuitenkin puhuttava myös kuntarakenteesta ja sen muuttamisesta.

OAJ ajaa kampusmaisia koulutuskokonaisuuksia, joihin kootaan ala- ja yläkoulua, lukiota, vapaata sivistystyötä, mahdollisesti ammatillista koulutusta ja vaikkapa kirjastoja. Näitä sitten toteuttavat myös kunnat yhdessä.

– Tietysti ymmärrämme sen, että Lapissa tai muualla pitkien etäisyyksien alueilla tämä ei ole mikään taikasauva. Mutta monilla alueilla tämä turvaisi sitä, että koulutusmuodot yhdessä pystyvät turvaamaan oppitunteja.

Kun puhutaan oppituntien korvaamisesta, tämä koskee Luukkaisen mukaan aivan erityisesti peruskoulun aineenopettajia. Kun syntyvyys on laskenut ja suomalaiset ikäluokat ovat pieniä, aineenopettajille ei yksinkertaisesti riitä pienissä kouluissa tunteja. Tuoreet ikäluokat ovat 10 000 tai jopa 15 000 lasta pienempiä kuin oli kymmenkunta vuotta sitten.

Pienten ikäluokkien vaikutus näkyy ensin alakoulussa, sitten yläkoulussa, toisella asteella ja lopulta korkeakoulussa kuljettaessa kohti vuotta 2040.

Luukkainen patistaa kuntia yhteistyöhön kaikkien koulutuspalveluiden järjestämisessä.

Luukkainen käy jälleen läpi lukuja. Suomessa on tällä hetkellä 42 kuntaa, joissa syntyy vähemmän kuin 10 lasta vuodessa. 99 kunnassa syntyy vähemmän kuin 20 lasta eli laskennallisesti yhden opetusryhmän verran. Kaikki ikäluokan lapset siis mahtuisivat näissä kunnissa yhden koulun yhteen opetusryhmään.

160 kunnassa eli puolessa Suomen kunnista syntyy vähemmän kuin 40 lasta eli kaksi kouluryhmää. 230 kunnassa syntyy vähemmän kuin sata lasta.

Alle 5 000 asukkaan kuntia on nyt 138. Näissä asuu 6,4% suomalaisista.

– Kun Henna Virkkunen (kok.) oli kuntaministerinä, hänen puheissaan ja sen aikaisen hallituksen luvuissa 5000 oli kunnan väkiluku, joka turvaa yläkoulun hyvän toiminnan. Ei maailma ole siitä paljon muuttunut.

Virkkunen oli Kataisen hallituksessa kunta- ja hallintoministerinä.

– En halua sanoa, että se on 5000 se raja ja siinä on leikkuri, koska siihen vaikuttavat myös etäisyydet ja miten kuntapäättäjät pystyvät tekemään yhteistyötä. Enkä minä siis sano, että OAJ sanoo, että 5 000 asukasta pitää olla. Mutta kysymys kuuluu, mikä on näiden kuntien kuntapäättäjien ratkaisu turvata oman kunnan lasten laadukkaat koulutuspalvelut.

Luukkainen sanoo, että OAJ tekee kaikkensa, että väestökehitystä tarkastellaan myös koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä.

OAJ:ssa kalkyloitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta häipyy laskennallisesti 700 koululuokkaa.

– Ei tarvitse mennä Lappiin eikä Kainuuseenkaan, että kunnassa koulunsa aloittaneiden ikäluokka 5–8-vuoden sisällä pienenee 40 %. Nämä ovat hurjia lukuja.

Vuosina 2020–2024 1-6 luokkalaisten määrä pienenee noin 23 000:lla.

– OAJ haluaa herättää vaalikentillä keskustelua, miten ikäluokkien pienemisen seuraukset ratkaistaan. Onko siellä mitään näkyä ja ymmärrystä? On välttämätöntä, että valittavat ja ehdolla olijat ymmärtävät, minkälaisissa olosuhteissa he tulevat päätöksiä tekemään.

Luukkainen painottaa, että hyvin hoidetut varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kunnille vetovoimatekijä.