YK:lle valitaan tänä syksynä myös uusi pääsihteeri, jonka päätehtäviä tulee olemaan muun muassa vahvistaa YK:n luotettavuutta ja pitää rahoitus riittävänä.

- Pääsihteerin keskeinen tehtävä on auttaa ratkaisemaan näitä konflikteja.

Kalkku sanoo, että pääsihteeriltä odotetaan myös YK:n uudistamista ja työn tehostamista, jotta käytettävissä olevilla varoilla saadaan mahdollisimman paljon tuloksia aikaiseksi.

- Tässä tietysti Yhdysvalloilla kohdistuu aivan erityisiä odotuksia pääsihteeriin, Kalkku sanoo puhuessaan tehostamisesta.

VIELÄ ei ole tiedossa, milloin uusi pääsihteeri valitaan. On mahdollista, että tammikuussa työnsä aloittavan pääsihteerin valinta venyy tai uusi pääsihteeri voi olla tiedossa jo lähiaikoina. Vaikka valinta ei sinänsä osu korkean tason viikolle, on se viikon aikana suuri keskustelunaihe.

YK:n yleiskokous valitsee pääsihteerin turvallisuusneuvoston suosituksen perusteella. Turvallisuusneuvostossa ehdokkaan on saatava yhdeksän ääntä niin, että yksikään sen pysyvistä jäsenistä ei käytä veto-oikeuttaan. Pysyviä jäseniä ovat Ranska, Britannia, Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä.

Turvallisuusneuvostossa on järjestetty koeäänestyksiä pääsihteeristä. niissä kahdeksi suosituimmaksi ovat nousseet costaricalainen YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeri Rebeca Grynspan ja Guyanan pysyvänä edustajana YK:ssa toimiva Carolyn Rodrigues.

Kalkku arvioi, että YK:n maineeseen vaikuttavat näkyvimmin pääsihteerin toiminta ja turvallisuusneuvoston toimintakyky. Turvallisuusneuvosto on YK:n vaikutusvaltaisin elin, ja sen tehtävänä on YK:n peruskirjan mukaan maailman rauhan ja turvallisuuden suojeleminen.

- Vaikka turvallisuusneuvosto on kyennyt tekemään päätöksiä monissa konfliktitilanteissa, suurimmissa konflikteissa siellä ei ole syntynyt yhteisymmärrystä.

SUURLÄHETTILÄS katsoo kuitenkin, että turvallisuusneuvoston ongelma ei niinkään ole riippuvainen YK:sta vaan jäsenmaista itsestään ja niiden tahtotilasta ratkaista konflikteja turvallisuusneuvostossa.

Turvallisuusneuvoston uudistamisesta on puhuttu jo jonkin aikaan. Muun muassa Suomen presidentti Alexander Stubb on monesti tuonut esiin, että turvallisuusneuvoston tulisi vastasta paremmin nykyistä maailmajärjestystä ja globaalilla etelällä ja idällä tulisi olla siinä nykyistä isompi rooli.

- Monet maat, myös Suomi, katsovat, että jos turvallisuusneuvostoa laajennetaan, veto-oikeuksien määrää ei pitäisi laajentaa, Kalkku sanoo.

- Se ajattelu, että YK on merkityksetön, koska turvallisuusneuvosto ei kaikissa tilanteissa toimi, ei tietysti pidä paikkaansa.

Kalkku huomauttaa, että YK:ssa tehdään koko ajan valtavasti erilaisia asioita eri aloilla.

SUOMI on ehdolla turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029-2030. Niin sanotulle länsiryhmälle on jaossa kaksi paikkaa ja nyt on vain kaksi ehdokasta. Suomen lisäksi Australia kampanjoi paikan saamiseksi.

Kalkku kuitenkin katsoo, että paikan saaminen ei koskaan ole aivan varmaa, vaikka vaikuttaakin epätodennäköiseltä, että enää näin lähellä vuoden 2028 äänestystä mukaan ilmoittautuisi muita kilpailijoita.

- Vaaliin täytyy suhtautua nöyryydellä, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä, Kalkku sanoo.

Suurlähettiläästä kampanjaa kannattaa jatkaa ja tiivistääkin äänestyksen lähestyessä.

- Ehdokkaiden näkemyksistä ollaan tavattoman kiinnostuneita maailmanlaajuisesti. Vaalikampanja on tilaisuus tehdä tunnetuksi Suomen tavoitteita ja ajatuksia ja kuulla muita maita.

AINAKIN suomalaisella järjestökentällä on tuotu esiin, että Suomi tulee tarvitsemaan ääniä globaalista etelästä. Mittarissa voi painaa esimerkiksi se, onko Suomessa oltu johdonmukaisia kansainvälisen oikeuden suhteen verrattaessa suhtautumista Ukrainaan ja Gazaan. Samalla Suomi on esimerkiksi leikannut kehitysyhteistyön määrärahoista.

Kalkku kuitenkin katsoo, että Suomi nähdään YK:ssa rakentavassa valossa.

YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla käsitellään monia asioita. Kalkku arvioi, että kokouksessa Suomen kannalta tärkeimmät asiat liittyvät Ukrainaan, Lähi-itään ja tekoälyn hallintaan.

- Tekoäly on nyt uusi akuutti asia. Huolet ovat tietysti olleet tiedossa jo pitkään, mutta nyt tekoälyn karkaamiseen liittyvät tapahtumat ovat kiihdyttäneet keskustelua tekoälyn hallinnasta kansainvälisesti.

Kokouksessa pohditaan myös muun muassa pandemiavarautumista, kehityskysymyksiä, merenpinnan nousua ja rasismin vastustamista. Suomesta korkean tason viikolle osallistuvat Stubbin lisäksi myös muun muassa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).

Milja Rämö/STT