SDP:n piiristä selontekoon kaivattiin vahvempaa EU-painotusta. Puolue toi esiin tiistain keskustelussa myös eriävän kantansa ydinaseita koskevasta kirjauksesta.

SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen hämmästeli miksi Suomen ja Yhdysvaltain suhdetta tarkastellaan selonteossa vain kahdenvälisenä, ei rakenteellisena jännitteenä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kesken.

– Olipa kysymys sitten Grönlannista tai kauppapolitiikasta tai digisääntelystä, on aivan varmasti Suomen etu, että Euroopan unioni kykenisi toimimaan yhtenäisesti ja että Suomi toimisi Euroopan unionin viitekehyksessä, Tuppurainen sanoi ja kysyi miksi selonteossa ei vaadita EU:lle kykyä määräenemmistöpäätöksiin.

– Euroopan unionissa valmistellaan paraikaa turvallisuusstrategian päivitystä ja siinä tullaan myös ottamaan kantaa transatlanttisen suhteen uusiutumiseen ja haetaan keinoja sen hallintaan. Suomi on tässä työssä aktiivisesti mukana, Valtonen sanoi.

HALLITUKSELLA on Valtosen mukaan toisaalla myös voimassaoleva kirjaus EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista määräenemmistöpäätöksistä.

– Toivon, että tässä kysymyksessä päästään eteenpäin, mutta valitettavasti Euroopan unionissa on useita maita, joille määräenemmistöpäätökset eivät käy missään kysymyksessä, ei edes ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Jyrkintä linjaa suhteessa selontekoon veti vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, joka syytti hallitusta hyssyttelystä.

Vaikka selonteossa tunnistetaan Yhdysvaltojen politiikassa tapahtuneet muutokset, transatlanttisen toimintaympäristön ennakoimattomuus ja koventunut retoriikka, siinä Koskelan mukaan ennen muuta vakuutellaan Suomen ja Yhdysvaltojen välien läheisyyttä ja alleviivataan, miten hyödyllinen Suomi Yhdysvalloille pyrkii olemaan.

– Nämä linjaukset on tehty kieli keskellä suuta, koska ei uskalleta sanoa ääneen sitä, minkä päivittäin luemme lehtien otsikoista: Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa. Donald Trump on ennalta-arvaamaton johtaja, joka ajattelee vain omaa hyötyään, Koskela sanoi.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen tarttui puheenvuorossaan Valtosen luonnehdintaan realistisella pohjalla olevasta tilannekuvasta.

– Edustaja Vikman (kok.) ryhmäpuheenvuorossaan kiitteli selonteon realistisesta kuvauksesta, mutta onko kiitoksiin todella aihetta, Tynkkynen kysyi.

Hän viittasi muun muassa selonteon väitteeseen, jonka mukaan Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopasta. Viime päivinä Yhdysvaltain on kuitenkin uutisoitu olevan vähentämässä sotilaitaan muun muassa Saksasta.

– Kun meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotähtenä tällä kaudella on arvopohjainen realismi, niin kysyn ministeri Valtonen, olemmeko todella realisteja sen suhteen millä tolalla transatlanttinen yhteistyö nykyään on ja kuinka paljon Euroopan ja Suomen pitää vahvistaa omaa riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään, Tynkkynen sanoi.

KOKOOMUKSEN Sofia Vikman vastasi Tynkkysen kysymyksiin tekemällä eron sen välille puhutaanko Yhdysvaltain resurssien vähentämisestä vai Yhdysvaltain vetäytymisestä kokonaan sitoumuksistaan Euroopan turvallisuuteen.

– Tämä (resurssien vähentäminen) on kehityskulku, joka on Trumpin kaudella kiihtynyt. Sanankäänteet ovat värikkäitä. Mutta se on myös kehityskulku, joka meillä on ollut tiedossa ennen Yhdysvaltojen presidentinvaalia, Vikman sanoi.

Ulkoministeri Valtonen totesi omassa vastauksessaan, että Suomen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa etenee ”otsikoiden takana” paitsi turvallisuuden saralla myös kaupallisesti erittäin hyvin.

SDP:n puheen pitänyt Johannes Koskinen toisti ryhmän ydinaselausumaa vastustavan kannan. SDP:n mielestä ydinaseita koskevat rajaukset tulisi säilyttää osana ydinenergialakia.

Valtonen pysytteli kommentissaan hallituksen linjoilla. Selontekoon tehtävä kirjaus edustaa Valtosen mukaan identtistä politiikkaa muiden Pohjoismaiden kanssa

– Suomen hallitus tuo meidän ydinasepolitiikan pohjoismaiseen linjaan, Valtonen summasi.