Tiede ja teknologia
1.10.2026 05:44 ・ Päivitetty: 1.10.2026 05:44
Oletko iltavirkku? Rytmisi voi olla työkyvyttömyysriski
Iltapainotteiseen vuorokausirytmiin kasvaneilla on muihin verrattuna jopa 1,7-kertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, uusi tutkimus kertoo.
Oulun yliopiston johtaman, 12 vuoden ajalta aineistoa keränneen tutkimuksen mukaan yhtenä syynä tähän voivat olla iltavirkuilla yleisemmät terveyspulmat.
– Iltavirkkujen heikompi terveys voi johtua epäterveellisemmistä elämäntavoista, kuten tupakoinnista ja vähäisestä liikunnasta sekä sisäisen biologisen kellon häiriintymisestä, mikä voi aiheuttaa univaikeuksia. He ovat lisäksi suuremmassa riskissä monille psyykkisille ja elimellisille sairauksille, tutkija Tapio Räihä arvioi yliopiston tiedotteessa.
Myös työelämän rytmi korostaa aamuaikoja, ja hitaasti käynnistyville voi siksi koitua työelämässä hankaluuksia.
Tutkittavat olivat Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneitä ihmisiä, joista on paljon tutkimustietoa pitemmältä ajalta.
Lähtöaineistoon kuului 2597 miestä ja 3082 naista.
TUTKITTAVIEN krono- eli aikatyyppi määriteltiin muun muassa aamuheräämisen helppouden ja mieluisimpien työskentelyaikojen perusteella.
Iltavirkuksi osoittautui 9,7 prosenttia miehistä ja 12,4 prosenttia naisista. Varhaisia aamuvirkkuja löytyi miehistä 46:n ja naisista 44:n prosentin verran, loput olivat päivävirkkuja joiden rytmi asettui vuorokauteen tasaisemmin.
Nämä tiedot yhdistettiin työura- ja eläketietoihin.
Iltavirkuille iski työkyvyttömyys selvästi aamuvirkkuja useammin. Iltavirkuista miehistä 8,3 ja naisista 12,1 prosenttia sai seurannan aikana työkyvyttömyyseläkepäätöksen.
Aamuvirkuista miehistä päätöksen sai 5,0 ja aamuvirkuista naisista 7,2 prosenttia.
VALTAOSA iltavirkuistakin sinnittelee silti työelämässä kuten muutkin, mutta riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle oli laskennallisesti noin 70 prosenttia suurempi kuin aamuvirkuilla.
Huomionarvoista oli sekin, että edes parempi koulutustaso ei muuttanut tätä jakoa. Tutkittavat iltavirkut olivat korkeammassa sosioekonomisessa asemassa kuin aamuvirkut.
– Koska iltavirkkujen on vaikea nukahtaa aikaisin, heille kertyy työ- ja kouluviikkojen aikana muita enemmän univelkaa, jota he paikkaavat nukkumalla vapaapäivinä pidempään. Työ- ja vapaapäivien nukkumisaikojen ero, eli sosiaalinen aikaerorasitus, on iltavirkuilla yleisempi kuin aamuvirkuilla ja altistaa pitkällä aikavälillä terveysongelmille, Räihä kuvaa.
IHMISEN AIKATYYPIN ja työurakehityksen yhteyttä ei ole aiemmin pystytty osoittamaan näin selvästi.
Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että pelkkä vuorokausi- tai unirytmi ei selitä kaikkea.
– Kyseessä on havainnointitutkimus, joten sen perusteella ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista. Lisäksi osallistujien terveydessä ja elämäntilanteessa on voinut tapahtua muutoksia lähtötilanteen jälkeen, eikä näitä muutoksia ole voitu ottaa huomioon, tutkimustiedotteessa korostetaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.