Keväällä 2022 keskustelu polttoaineiden hinnasta toi julkiseen keskusteluun yhden liikenneköyhyyden ulottuvuuden, liikkumisen kohtuuhintaisuuden, mutta se on vain yksi osa ilmiötä.

Sorsa-säätiön raportti kertoo, mitä liikenneköyhyys tarkoittaa: sitä, että ihmisten liikkumisen tarpeet eivät täyty.

”Liikkumisen hinnan lisäksi liikenneköyhyyttä tuottavat esimerkiksi ikään tai fyysisiin rajoitteisiin liittyvät liikkumisvaikeudet sekä ongelmat julkisen liikenteen ja palveluiden saavutettavuudessa. Myös pakokaasuille altistuminen ja turvattomuus liikenteessä ovat liikenneköyhyyden ilmenemismuotoja”, Kalevi Sorsa -säätiön tiedotteessa todetaan.

Liikenneköyhyys kietoutuu raportin mukaan muihin yhteiskunnan eriarvoistaviin tekijöihin. Pienituloiset kotitaloudet ovat alttiimpia liikenneköyhyydelle, koska niillä on harvemmin auto ja ne kärsivät suhteessa enemmän liikenteen kallistumisesta.

MYÖS SUKUPUOLI vaikuttaa riskiin altistua liikenneköyhyydelle ja liikenteen haitallisille ulkoisvaikutuksille, kuten ilmansaasteille. Naiset liikkuvat jalan ja käyttävät joukkoliikennettä enemmän kuin miehet. Naisvaltaisilla aloilla on myös vähemmän mahdollisuuksia tehdä etätöitä kuin miesvaltaisilla aloilla, joten naiset ovat riippuvaisempia julkisesta liikenteestä.

Raportti tuo esille sen, että erityisesti yhteiskunnan autoriippuvuus altistaa liikenneköyhyydelle. Suomessa oma auto on monille työssäkäyville välttämättömyys.

”Kestävän liikkumisen tavoitteista huolimatta monet yhdyskuntarakenteen uudistukset ovat lisänneet autoriippuvuutta, ja työmatkojen keskipituus on kasvanut kaikkialla Suomessa vuosina 1990-2015. Kun palveluja on keskitetty ja palveluverkkoa on harvennettu, autottomat kotitaloudet ovat sekä alttiita liikenneköyhyydelle että eriarvoisessa asemassa autollisiin kotitalouksiin verrattuna.”

Toisaalta myös autolliset kotitaloudet altistuvat liikenneköyhyydelle polttoaineiden hinnan noustessa, jos julkisen liikenteen tarjonta on huono, raportissa huomautetaan.

PROFESSORI Heikki Liimatainen toteaa, että kaikki autolla ajaminen ei ole ympäristön kannalta kestävää eikä edes yhteiskuntataloudellisesti järkevää:

”Julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon pitäisi siirtyä pois pelkästään polttoaineen hinnan nousuun keskittymisestä. Keskiöön pitäisi nostaa kestävän liikenteen kehittäminen. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä vähennetään päästöjä ja parannetaan kansanterveyttä. Samalla edistetään liikenneturvallisuutta ja vähennetään liikenneköyhyyden riskiä.”

Kalevi Sorsa -säätiön raportti liikenneköyhyydestä julkaistiin tänään Helsingissä.