Politiikka
4.5.2016 12:49 ・ Päivitetty: 4.5.2016 12:54
SDP kysyy: Onko Suomen suhtautuminen EU:n taisteluosastoihin muuttumassa?
Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona valtioneuvoston selontekoa EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta.
Suomi osallistuu vuoden 2016 jälkipuoliskolla kuudetta kertaa Euroopan unionin taisteluosaston valmiusvuoroon.
Kuuden kuukauden mittaiseen valmiusvuoroon osallistuvat Ison-Britannian johdolla Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua ja Ruotsi. Taisteluosaston koko on yhteensä 1 700 sotilasta, josta Suomen osuus 52 sotilasta.
Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron keskustelussa käytti kansanedustaja Susanna Huovinen.
Huovinen muistutti, että vaikka operaation käynnistäminen ei edellytä YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, on sen pyyntö lähtökohtana taistelujoukkojen käytölle kriisitilanteessa.
– Osaston käytöstä jäsenmaat päättävät yksimielisesti. Olennainen kysymys on, onko unionilla edellytyksiä tehdä yksimielisiä päätöksiä osastojen käytöstä.
Huovisen mielestä on tunnustettava, että taisteluosastot voivat vahvistaa EU:n strategista uskottavutta vain, jos niiden käyttöön on todellinen valmius ja kyky.
Lisää aiheesta
Uusi selonteko nostaa esille kysymyksen taisteluosastojen käyttämättömyydestä.
– Kysymykset yhteisistä pelisäännöistä – niin tilannekuvan muodostamisessa kuin kustannusten jakautumisessa – ovat olleet hankalia. On totta, että konsepti osin vasta hakee muotoaan, Huovinen huomautti.
Suomen tulisi olla aloitteellinen käytettävyyden lisäämisessä ja kehittämisessä.
– Onhan Suomella pitkät perinteet rauhanturvaamisessa ja lisäksi rauhan aikana rakennettu yhteistyö luo vakaampaa pohjaa yhteistyölle kriisin aikana, Huovinen sanoi.
– Esimerkiksi toimintaa voitaisiin joustavoittaa niin, että osastoon voitaisiin liittää tarvittavia toimintoja edelliseltä ja seuraavalta valmisuvuorossa olevelta osastolta, hän mainitsi.
On totta, että konsepti osin vasta hakee muotoaan.
Huovinen ihmetteli sitä, että selonteossa ei selkeästi oteta kantaa Suomen osallistumiseen jatkossa taisteluosastoihin. Hän kysyikin, onko Suomen suhtautuminen taisteluosastoihin muuttumassa.
– On tärkeää, että hallitus tarkentaa Suomen turvallisuuspoliittista linjaa ja suunnitelmia osallistumisesta jatkossa turvallisuusyhteistyöhön niin YK:ssa, EU:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä.
Huovinen korosti, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksiä ei pidä tehdä hätiköiden vaan harkiten ottaen huomioon päätösten pidemmän aikavälin seuraukset.
– Suomen nykyiselle, varsin vakiintuneelle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjaukselle on vahvat perustelut, Huovinen sanoi.
EU:n taisteluosastot ovat olleet valmiudessa puolen vuoden jaksoissa vuodesta 2007 lähtien. Suomi osallistui taisteluosastoon ensimmäisen kerran samana vuonna. Taisteluosastot perustettiin unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan välineeksi.
Suomen asettama osasto muodostuu tiedustelujoukkueesta, ilmatulenjohtoryhmästä, huolto-osasta sekä esikuntaupseereista. Edellisen kerran Suomi osallistui vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Taisteluosaston joukkoja ei ole vielä kertaakaan käytetty operaatioissa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.