Opettajilta rajuja faktoja: Iso joukko lukutaidottomia pääsee läpi peruskoulusta – 60% valmistuu ammattiin, jotka katoavat saman tien

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Suomen koko koulutusjärjestelmä on muutosten kourissa aina peruskoulusta lukien.

Nyt jo moneltakin taholta tulee esiin väitteitä, joissa kerrotaan Suomen koulutusmenestyksen olevan enää vain illuusiota, harhaa. Viimeksi tänään opettajien korkein edustaja, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen lateli pöytään kylmiä faktoja koulutuksen syvästä murroksesta. Luukkainen myös esitteli keinoja ongelmien poistamiseksi.

– Väestökehitys koettelee maata eri tavoin, ja näkymät ovat hyvin erilaiset eri puolilla Suomea. Puolet kansasta asuu Rauma-Imatra -akselin eteläpuolella. Koulutuspalveluiden saatavuudessa ja osaamistasoissa on jo nyt suuria eroja. Eriytymisen vaara on suuri, ellei koulutusta kehitetä ympäristön muutosta ennakoiden, puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti OAJ:n valtuuston kokouksen avajaisissa.

– Väestö keskittyy kaupunkeihin ja Pohjois- ja Itä-Suomessa koulutus karkaa yhä kauemmaksi kodeista. Koulujen määrä on vähentynyt ja niiden keskikoko on kasvanut. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 koulujen määrä väheni reilulla tuhannella ja niiden keskikoko kasvoi 164 oppilaasta 223 oppilaaseen.

– Samalla oppilasaines on yhä moninaisempaa. Joka kymmenes nuori ei saavuta lukutaidon minimitasoa, mutta pääsee silti läpi peruskoulusta. Myös vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa, mutta ei kuitenkaan kaikkialla maassa. Ääripäissä on kuntia, joissa varhaiskasvatusikäisistä lähes neljäsosa on vieraskielisiä ja toisaalta vieraskielisiä oppilaita on useissa kunnissa vain muutama, Luukkainen kuvaa.

– Lisäksi tiedämme, että 60 prosenttia nuorista valmistuu nyt ammattiin, jota ei enää tulevaisuudessa ole. Nuorella on työuransa aikana keskimäärin 17 työnantajaa, ja hän vaihtaa alaa työuransa aikana keskimäärin viidesti.

– Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen osallistumista ja koulutustasoa on nostettava määrätietoisesti. 25–34-vuotiaiden ikäluokissa on yllättäen selvästi vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin 35–44-vuotiaiden ikäluokassa. Tältäkin osin Suomen kehitys poikkeaa kilpailijamaista.

Samalla työelämän muutos on ennennäkemättömän nopeaa.

– Robotiikka, tietotekniikka ja automatiikka syrjäyttävät ihmistyötä, mutta myös uusia työtehtäviä syntyy palveluihin ja asiantuntija-ammatteihin. Rakennemuutos koskee tällä kertaa myös valkokaulustyötä, ei vain tuotannollista henkilöstöä, Luukkainen huomauttaa.

Opettajille tulee uudenlaisia opiskelijoita

Olli Luukkainen katsoo, että kampusmaisen opiskelun on väistämättä yleistyttävä Suomessa. Muutoin laadukkaita palveluja ei pystytä takaamaan kaikkialla. Opettajalle se merkitsee sitä, että hän saa ohjattavakseen monenlaisia, eri ikäisiä ja eri alojen opiskelijoita yhtenäisten opiskelijaryhmien sijaan. Sen pitää näkyä palkassa.

Luukkainen ennustaa, että koulut, rehtorit ja opettajat joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin.

– Tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei jää pelkästään peruskoulutuksen varaan.

– Koulutusta on kehitettävä niin, että se luo laaja-alaista osaamista ja sivistyspääomaa. OAJ haluaa olla koulutuksen kehittämistyössä keskeisesti mukana ja on jatkossakin siinä aloitteellinen. Vaikka myös opettajan työ muuttuu, ei sen merkitys katoa, Luukkainen vakuuttaa.

Olli Luukkainen arvioi koulutusympäristön muutosta OAJ:n valtuuston syyskokouksen avajaisissa Helsingissä. Valtuustoon kuuluu 150 edustajaa OAJ:n eri jäsenryhmistä kautta maan. Valtuusto on 120 000 jäsenisen OAJ:n ylin päättävä elin.

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Uhkailtu mustalla listalla ja potkuilla – viron teurastajat osoittavat mieltään Turussa

Kuva: Thinkstock

Elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin Viron Rakveren teurastamon työntekijät osoittavat keskiviikkona mieltään yhtiön pääkonttorin edustalla Turussa.

Työntekijät ovat olleet lakossa 6. helmikuuta lähtien. Lakkoilijat vaativat, että HKScan tunnustaa ammattiyhdistyksen neuvotteluosapuoleksi, kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

HKScanin Suomen tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöt kokoontuvat myös keskiviikkona keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös yhtiön Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

Työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys Virossa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n tietojen mukaan tilanne Rakveressa on tulehtunut. Työnantaja on uhkaillut tukilakkoa harkinneita työntekijöitä mustalle listalle joutumisella ja potkuilla.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työntekijäpuolen mukaan sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet työnantajalle, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Viron media on seurannut Rakveren tilannetta tarkasti, sillä työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Virolaismedian (Reporter Postimees 16.11.2017) mukaan HKScan pidättäytyy palkankorotuksesta teurastamossa, koska se pelkää ammattiyhdistyksen aseman vahvistuvan.

Mielenosoitukseen Turussa keskiviikkona osallistuu 20 virolaista, joista 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

Keskustelua aiheesta

Demarinuorten Näkkäläjärvi Tiitisen listasta – ”Julkistamisesta vähemmän vahinkoa kuin salaamisesta”

Kuva: Johan Kvarnström

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii niin sanotun Tiitisen listan julkistamista. Näkkäläjärvi totesi Twitterissä, että listan julkistamista puolsi aikanaan myös presidentti Mauno Koivisto, joka totesi vahingon olevan silloin pienempi kuin jos lista pidetään salaisena.

Tiitisen listaa ovat vaatineet tänään julkistettavaksi myös kokoomusnuoret.

Suojelupoliisi linjasi maanantaina, ettei se ei myönnä Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön. Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle.

Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset.

Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.

Supon vuonna 1990 haltuunsa saamassa listassa on 18 suomalaista, joilla on epäilty olleen yhteyksiä Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.

Aiempaa harvemmat suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on noussut selvästi, kertoo Reserviläisliiton teettämä tutkimus. 47 prosenttia suomalaisista pitää nyt liittoutumattomuutta parhaana tapana järjestää Suomen puolustus, kun vuosi sitten vastaava lukema oli 39 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus on samaan aikaan laskenut. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa ensisijaisesti Nato-jäsenyyden varaan.

Laskua viime vuodesta oli kolme prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin noin tuhatta ihmistä.

Keskustelua aiheesta