Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) oli huolissaan siitä, että työvoimapalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntien hoidettavaksi.

– Riski piilee siinä, että työvoimatoimet saattavat jäädä nykyistä vähemmälle huomiolle, kun työttömyydestä aiheutuvat taloudelliset menot eivät ole maakuntien vastuulla, sillä valtio vastaa työttömyysetuuksien kustannuksista, Tuppurainen sanoi.

Tilannetta mutkistaa Tuppuraisen mukaan se, että niin sanotun kasvupalvelukertoimen myötä maakunnan saama rahoitus määräytyy sen mukaan, kuinka korkea työttömyys maakunnassa on.

– Maakunnissa todennäköisesti halutaan panostaa sote-palveluihin ja muut palvelut uhkaavat jäädä vähemmälle huomiolle, edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) puolestaan totesi.

Hallituspuolueiden edustajat kiistivät sosiaalidemokraattien arviot, että työvoimapalvelut jäisivät sote-uudistuksen myötä vaille riittävää huomiota.

– En tiedä maakuntaa, missä ei oltaisi huolissaan maakunnan työttömyyden hoidosta. Uskon siihen, että kyllä maakunnissa itse tiedetään paljon paremmin kuin täällä ministeriössä mikä on maakunnalle parhaaksi, Timo V. Korhonen (kok.) sanoi.

Myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puolusti maakuntien oikeutta päättää rahankäytöstään.

– Kyllä meidän täällä eduskunnassa pitäisi enemmän luottaa siihen, että maakunnissa päättäjät ajattelevat maakuntansa etua. He tuntevat ne erityisasiat, millä he katsovat, että oma maakunta voi lähteä kasvuun, Vehviläinen painotti.

Toimi Kankaanniemi (ps.) puolestaan painotti, että maakunnan demokraattisesti valitut päättäjät voivat painottaa niitä tarpeita, joita kussakin maakunnassa on.