Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

22.11.2026 06:30 ・ Päivitetty: 20.11.2026 16:03

Aseet eivät yksin riitä – kuka niitä käyttää, jos kansan tulevaisuudenusko rakoilee

iStock

Suomi varautuu kriiseihin hankkimalla aseita ja asejärjestelmiä. Samaan aikaan ihmisten ja yhteiskunnan toimintakyvyn varustelu jää vähemmälle huomiolle, sanoo tutkija.

Heikki Sihto

Demokraatti

Tutkija Ville Kivimäki pitää Suomessa käytävää resilienssikeskustelua yksipuolisena ja lähinnä aseisiin ja varustautumiseen keskittyvänä.

– Suomessa on aika näivettynyt käsitys siitä, mitä oikeasti resilientti yhteiskunta tarkoittaa, vaikka resilienssi-sanaa käytetään nyt hyveellisesti vähän joka paikassa. Selviämisen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen puoli on unohdettu, Ville Kivimäki sanoo.

Hän painottaa, ettei kyseenalaista asehankintojen tarpeellisuutta, mutta toivoo, että varustautumiskeskustelussa pohdittaisiin laajemmin myös kansalaisten roolia ja yhteiskunnan henkistä vahvistamista.

Lisää aiheesta

Kivimäen mielestä Suomessa on edelleen vahva maanpuolustushenki ja kriisitietoisuus.

– Maanpuolustuskeskustelussa keskittyminen pelkästään asejärjestelmiin tai yksittäisiin aseisiin on liian kapeakatseista. Kriisinkestävä yhteiskunta on sellainen, joka kykenee kuvittelemaan itselleen yhteisen tulevaisuuden myös ilman sotaa. Meillä on oltava jotain, mitä puolustaa, jotain, mitä emme halua menettää.

Kivimäki on historiantutkija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusjohtaja ja Suomen Akatemian nationalistitutkimuksen huippuyksikön johtaja.

Hänen vuonna 2013 julkaistu kirjansa Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 voitti samana vuonna Tieto-Finlandian.

Parhaillaan hän johtaa Suomen Akatemian hanketta Epätasa-arvoinen sota: Haavoittuvuus, stressi ja selviytyminen Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana.

Kriisinkestävä yhteiskunta on sellainen, joka kykenee kuvittelemaan itselleen yhteisen tulevaisuuden myös ilman sotaa

KIVIMÄKI on tutkinut paljon toista maailmansotaa sekä paikallisyhteisöjen että koko yhteiskunnan tasolla. Hänen mielestään nyky-Suomessa on pohdittu liian vähän sitä, mitkä tekijät tuolloin vahvistivat yhteiskuntaa.

Vaikka nykyinen aika on toisenlainen, Kivimäki näkee vuosien 1939-1945 tilanteessa paljon yleismaailmallista ja nykypäiväänkin sopivaa. Hän korostaa erityisesti ihmisten kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Hän peräänkuuluttaa yhteiskuntapolitiikkaa tai jopa jonkinlaista yhteiskuntasopimusta, jolla vahvistettaisiin kansalaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Olennaista olisi kokemus siitä, että kaikki pidetään mukana tilanteessa kuin tilanteessa.

Kivimäki muistuttaa, että 1930-luvun lopulta alkaen Suomessa tehtiin niukoista resursseista huolimatta paljon yhteiskunnallisia uudistuksia. Niillä luotiin kasvavalle joukolle suomalaisia uskoa parempaan tulevaisuuteen.

UUDISTUKSIIN kuului muun muassa panostuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, etenkin lasten, äitien ja nuorten terveyteen.

– Nämä olivat todella iso ponnistus ja panostus, kun armeijan ylläpitäminen vei leijonanosan valtion budjetista.

Kivimäen mielestä moni suomalainen kokee nykyään epävarmuutta siitä, millaiseksi yhteiskunta on muuttumassa ja mikä oma rooli siinä tulee olemaan.

Etenkin nuorten tulevaisuudenuskon heikkeneminen huolestuttaa.

– Nuorten tulevaisuudenuskon palauttaminen pitää nähdä myös osana yhteiskunnan kestävyyttä ja turvallisuutta. Olennaisia kysymyksiä tässä ovat muun muassa nuorten työllistyminen ja investoinnit tulevaisuuteen. Puutteistaan huolimatta 1930-luvun Suomi pystyi luomaan edellytyksiä tulevaisuudenuskolle.

LAAJA ASEVELVOLLISUUS on Kivimäen mielestä Natosta huolimatta edelleen Suomessa järkevin maanpuolustusratkaisu.

Siksi myös maahanmuuttajataustaisten suomalaisten asemaa pitäisi pohtia osana maanpuolustusta.

– Suomessa tuikitavalliset kansalaiset hoitavat maanpuolustuksen. Meillä pitää olla vahva kansalaisuusajatus siitä, mitä kansalaisena oleminen tarkoittaa ja millainen tulevaisuus on puolustamisen arvoinen. Suomen pitää olla arvokas maa myös heille, joilla ei ole monen sukupolven historiaa täällä asumisesta.

Nuorten tulevaisuudenuskon palauttaminen pitää nähdä osana yhteiskunnan kestävyyttä ja turvallisuutta.

RESILIENSSIÄ pohtiessaan Kivimäki on huolissaan kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin heikentämisestä.

– Perinteisesti vahva kansalaisyhteiskunta on joutunut aika kovaan puristukseen. Yhteiskunta pitäisi nähdä ratkaisuna, ei osana ongelmaa tai loputtomien leikkausten ja supistusten kohteena. Yhteiskunnalla on kuitenkin verrattomat resurssit ratkaista tämän päivän ongelmia yksityisiin toimijoihin tai yksittäisiin kansalaisiin verrattuna.

Kivimäki pitää kansalaisyhteiskuntaa suomalaisen yhteiskunnan erityisenä vahvuutena ja korostaa järjestökentän merkitystä.

– Olemme pieni yhteiskunta, jossa järjestöt ja myös kulttuurikenttä tekevät maasta suomalaisten oman maan.

Kivimäki muistuttaa, että koronapandemian iskiessä julkinen sektori ja kansalaisyhteiskunta osoittivat tarpeellisuutensa ja toimintakykynsä.

– Siinä tilanteessa yhteiskunta onnistui siirtymään kollektiiviseen moodiin aika nopeasti. Jos julkisen sektorin säästöt jatkuvat, onnistuisiko sama enää? Isoissa kriiseissä tarvitaan edelleen vahvaa julkista sektoria. En tarkoita pelkästään armeijaa, vaan esimerkiksi myös sairaanhoitojärjestelmää ja koko yhteiskunnan toimivuutta.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU