Oppositio puuttui tiukasti Orpon sanoihin.

– Pääministeri Orpo, te taisitte tässä edellä tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Te sanoitte ihan sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte tätä teidän hoitotakuun leikkaustanne, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tarttui Orpon lausumaan.

Näin Orpo oli sanonut tarkalleen ottaen, edellistä hallitusta syytellen:

Tuppurainen viittasi Orpolle THL:n arvioon, jonka mukaan ”lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa. Edeltävän kahden vuoden aikainen hoitoonpääsyn odotusaikojen pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet lokakuussa 2023”.

Orpo jatkoi, että “isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon. Viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea, miten hoitojonot ovat pitkiä”.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo löi kyselytunnilla lisää löylyä.

– Kyllä oli aika huippu tämä, että pääministeri Orpo tässä antoi täysin väärän todistuksen, eikä äsken vastannut edustaja Tuppuraisen kysymykseen. Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Hoitojonot ovat nyt lyhentyneet sote-uudistuksen ja hoitotakuun jälkeen, Saramo sanoi.

Orpo vetikin keskustelussa eri tavoin vähän sanojaan takaisin.

– Kyllä se tarkoitukseni oli kuvata sitä tilannetta, mikä on tosiasia meidän tämän hetken sosiaali- ja terveyspalveluissa. Meillä on valtavan pitkät jonot, hän sanoi.

– Voi olla, että jollain aikavälillä voi olla niin, että jonoissa on joillakin alueilla tapahtunut parannusta, mutta kun me katsomme koko Suomea ja koko sitä tilannetta, mikä meillä on, niin meillä on samaan aikaan pitkät hoitojonot ja meillä on pulaa hoitajista, osaavasta henkilökunnasta, ja valtava puute rahasta, hän jatkoi.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sai puheenvuoron ja totesi Orpon sanoneen sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Mutta niin kuin ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen tässä totesi, THL hyvin selvästi on todennut täällä, että vuonna 23 hoitojonot ovat lyhentyneet. Kun tämä on teidän keskeinen argumenttinne, että tämä ei ole toiminut, niin sanokaa nyt: antaako THL väärää tietoa, vai haluaisitteko korjata äskeistä lausuntoanne, Lindtman sanoi.

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että tämä hoitotakuulainsäädäntö tuli voimaan 1.9.23.? Tuskin se on ihan valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten vuoden 23 aikana lyhentyneet, Orpo vastasi.

ORPON puheet eivät kuitenkaan vakuuttaneet oppositiota, sillä Tytti Tuppurainen jatkoi välittömästi keskustelua kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä.

– Pääministeri Petteri Orpo ei kyennyt myöntämään että antoi eduskunnalle väärän todistuksen. ”Hoitojonot ovat pidentyneet” ei pidä THL:n datan mukaan paikkaansa. Tällä pääministeri silti perusteli hoitotakuun romuttamista. Saako eduskuntaa johtaa harhaan, Tuppurainen kirjoitti.

Tänä aamuna vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vaati tiedotteessaan Orpoa vastaamaan, “mihin eduskunnalle esitetty väite hoitotakuun toimimattomuudesta ja hoitojonojen pidentymisestä perustuu”, joka oli otsikoitu “pääministerin on lopetettava eduskunnan harhaanjohtaminen sote-asioissa”.

Mikä sitten on totuus hoitotakuun toteutumisesta?

THL:n tuoreetkin tietokantaraportit näyttävät tukevan sitä, että hoitotakuu on toteutunut hyvin myös vuoden 2023 lokakuun jälkeen. THL:n tietoja on päivitetty pari päivää sitten ja tiedot ulottuvat aina tämän vuoden huhtikuuhun saakka.

THL:n tiedoista voi katsoa toteutuneiden kiireettömien avosairaanhoidon käyntien odotusaikojen jakaumaa prosentteina tapauksissa, joissa hoidon tarpeen arvion tekijä on tulkinnut asiakkaan tarvitsevan hoitoa 14 vuorokauden kuluessa.

Esimerkiksi näkymästä, jossa on vastaanottajan kaikki ammattiryhmät avosairaanhoidossa, voi nähdä hoitoon pääsyn nopeutuneen nopeuttaneen lokakuun lisäksi myös vuoden 2024 puolella. Pelkissä lääkärikäynneissä kehitys ei näyttäisi olevan aivan yhtä selvä, mutta nekin indikoivat hoitojonojen lyhenemistä. Avosairaanhoidilla tarkoitetaan yleiskielisesti terveysasemine vastaanottotoimintaa. Käynneistä entistä suurempi osuus näyttää tapahtuu entistä lyhyemmässä ajassa hoidon tarpeen arvioinnista, toisin sanoen hoitojonot ovat lyhentyneet hoitotakuun tiukentumisen jälkeen.

Kyseisten tietojen laatu on hyvinvointialueiden ja niiden alla olevien palveluntuottajien vastuulla. THL analysoi tiedot pari kertaa vuodessa, mutta yleensä tiedot eivät muutu.

DEMOKRAATTI kysyi vielä tänään eduskunnassa pääministeri Petteri Orpolta hoitojonojen pidentymisestä. Hän jatkaa pitkälti samalla linjalla kuin kyselytunnilla.

– Minusta tämä ei ole nyt se oleellisin kysymys, vaan katsoo sitä isoa kuvaa. Silloin koronan aikana, edellisen hallituksen aikana ne hoitojonothan nousivat ihan valtavan korkeiksi. Sitten tämä laki (hoitotakuun tiukentuminen) tuli voimaan 1.9.2023. Jos hoitojonot 2023 olivat lyhentyneet, niin hyvä asia. Mutta sitten kun katson kokonaiskehitystä, mikä Suomessa on, niin Suomessahan hoitojonot ovat aivan liian pitkät. Niissä voi olla vähän jotain vaihteluita, kun tarkastellaan eri vuosia, mutta ne ovat liian pitkiä ja meillä on pulaa hoitohenkilöstöstä, meillä on pulaa rahasta. Se on minusta oleellista, Orpo sanoo.

Väitettä siitä, että hän olisi antanut väärää tietoa, hän ei kysyttäessä kommentoinut.

Kiireettömän hoidon hoitotakuu kiristyi syyskuun alussa 2023 kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiristyi kuudesta neljään kuukauteen.