Orpo kertoi, että maanantaina on saatu oikeuskanslerin lausunto lakiluonnoksesta. Orpon mukaan oikeuskansleri pitää lakia välttämättömänä ja sinänsä kunnossa olevana, mutta hänellä oli joukko parannusehdotuksia. Näitä toteutetaan nyt.

Orpon mukaan hallituksen tavoitteena on antaa ensi viikolla eduskunnalle esitys laista. Alkuperäisiin suunnitelmiin nähden esitys annetaan myöhässä.

Orpo kertoi medialle eduskunnassa, että tämän päivän parlamentaarisessa kokouksessa käytiin läpi lain keskeinen sisältö.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi toimittajille, että näyttää siltä, että hallituksessa lain valmistelu on mennyt eteenpäin.

– Saimme suullisen katsauksen siitä, miten hallitus on tätä lakiesitystä työstänyt lausuntopalautteen pohjalta eteenpäin. Mutta emme saaneet mustaa valkoisella. Emme saaneet lakiesitystä. Oman käsitykseni mukaan hallituksen lakiesitys ei ole vieläkään lopullisesti valmis, Lindtman kuvasi päivän tapaamista.

Hänen mukaansa SDP ei pysty vielä muodostamaan lopullista kokonaiskäsitystä, minkä kannan se mahdolliseen esitykseen ottaa.

Hän painotti, että hallituksen esitys on nähtävä. Lindtman toteaa, että tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan kannanotto sekä asiantuntijoiden, oikeusoppineiden, rajavartijoiden ja kansalaisjärjestöjen, erityisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaiskysymysten kanssa työskentelevien järjestöjen näkemys.

– Kaikissa tapauksissa on tärkeätä, että huolehdimme rajaturvallisuudesta kaikissa oloissa niin kuin on yhtä tärkeä se, että lainsäädäntö, jota tehdään, tapahtuu perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen raamien puitteissa.

Onko tämä vähän niin kuin keltainen valo?

– Ei tässä tämän päivän palaverin pohjalta vielä syttynyt mikään valo, Lindtman vastasi.

VIHREIDEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kiitti pääministeriä halusta avata asiaa parlamentaarisesti. Harjanteesta näyttää myös siltä, että oppositiopuolueiden kritiikkiä on kuultu.

Vihreät ei voi muodostaa vielä lopullista kantaa keskeneräiseen asiaan. Harjanteen mukaan on tärkeä pohtia, miten rajalaki liittyy oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin, kansainvälisiin sopimuksiin sekä kysymyksiin lain tosiasiallisesta vaikuttavuudesta ja selkeydestä.

Lisäksi Harjanne kaipaa tarkkuutta siihen, mikä olisi eduskunnan rooli esimerkiksi lakia sovellettaessa.

Harjanne tiivisti vielä, että vihreiden peruskritiikki lakia kohtaan on pysynyt ennallaan, mutta positiivista on se, että valmistelussa on aidosti pohdittu ongelmakohtia. Vasta lopullinen hallituksen esitys kuitenkin paljastaa, miten kritiikki on huomioitu.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko totesi lain hitaaseen edistymiseen viitaten, että pääministerin kutsua oli jo ehditty odotellakin. Toisaalta on Saarikosta hyvä, että valmisteluaikaa on käytetty, jotta lausuntokierroksen erittäin kriittinen palaute on kyetty ottamaan hallituksen esityksen valmistelussa huomioon.

Saarikko antoi Orpolle tunnustuksen siitä, että hän on halunnut informoida oppositiopuolueita ja käydä aitoa keskustelua.

– Toki se on myös välttämätöntä, kun tiedetään, mitä lain hyväksyminen edellyttää, Saarikko sanoi.

Lain hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa 5/6:n enemmistö.

Saarikko kysyi myös toimittajien edessä, voisiko lain jättää tekemättä.

– Ei voi jättää tekemättä, hän vastasi itse.

Saarikko painotti ennen kaikkea, että lain on oltava riittävän selkeä, jotta rajavartijoiden oikeusturva toteutuu.

Toisaalta laki on tehtävä, jotta ei päädytä tilanteeseen, jossa rajavartija joutuisi vaikuttamisyrityksen eteen ilman, että poliitikot kantaisivat viimesijaisen vastuun säätämällä lain.

SAARIKKO muistutti myös, että nyt lakiesityksen luonnoksessa ehdotetaan, että käännytyslaki voitaisiin aktivoida käyttöön presidentin ja hallituksen yhteisratkaisulla.

– Minusta olisi hyvä arvioida lain tullessa eduskuntaan, mikäli ja kun hallitus tämän tänne saa valmiiksi, pitäisikö eduskunnalla olla vielä siinäkin rooli, kun laki mahdollisesti aktivoitaisiin käyttöön, Saarikko totesi.

Tätä Saarikko ei esittänyt kuitenkaan reunaehdoksi, vaan näki, että eduskunnan on syytä harkita tätä lakia käsitellessään.

– Kaikkineen pidän hyvänä, että nyt ollaan tilanteessa, jossa lausuntokierroksen palaute on huomioitu, hän lisäsi.

Saarikon mukaan keskusta muodostaa lopullisen kantansa lakiin perustuslakivaliokunnan arvion pohjalta, vaikka keskustan lähtökohtainen suhtautuminen on, että laki tarvitaan.

– En usko, ja sanon sen hyvin avoimesti, että laista mitenkään saadaan poistumaan kaikkia jännitteitä. Vaikka sitä kuinka viilattaisiin, vaikka sitä kuinka hiottaisiin ja palaute otettaisiin huomioon. Sinne sisälle jää tiettyjä jännitteitä, joita poliittisen päätöksentekijän on hyväksyttävä, mikäli lakia kannattaa.

Saarikon mukaan kaikki mahdollinen jännite laista on kuitenkin poistettava.