Media oli kiinnostunut lähinnä Yhdysvaltain tuoreen presidentin Donald Trumpin edesottamuksista. Orpo pääsi vastaamaan myös kotimaan politiikan kuumimpiin puheenaiheisiin.

Orpo arvelee, että kaikki ovat varautuneet Trumpin presidenttiyden myötä yllättäviinkin tilanteisiin.

Trumpin eilistä puhetta hän luonnehti sisäpoliittiseksi. Orpo oli kokenut osittaista helpotusta kuunnellessaan esimerkiksi maailman johtavan maan uuden presidentin kauppapoliittisia linjauksia.

Euroopassa on Orpon mukaan valmius ostaa USA:sta nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä merkittävästi enemmän, mikä auttaisi Euroopan maina irtaantumaan venäläisestä kaasusta ja se tasapainottaisi kauppatasetta.

Orpon mielestä kauppapolitiikka on tyypillisesti asia, jossa Suomen kannattaa toimia EU:n kautta ja käyttää sen neuvotteluvoimaa.

Pääministeri painotti, että USA tarvitsee myös Eurooppaa sekä turvallisuuden että kaupan näkökulmasta.

ORPO oli kiinnittänyt Trumpin puheissa huomiota myös siihen, että Ukrainan ja Venäjän tilanne loisti aika lailla poissaolollaan. Jotkut kommentit antoivat osvittaa, että Trump näkee Venäjän heikentyneen ja Putinin tehneen virheitä.

– Itse ainakin haluaisin kuulla sen niin, että hän näkee, että sanktiopolitiikka ja Ukrainan tuki on tärkeää, jotta saavutetaan rauha.

Kaikenkaikkiaan nyt ollaan Orpon mukaan uudenlaisessa ajassa.

Vielä ei kuitenkaan ole ilmennyt sellaisia asioita, joista täytyisi olla Suomessa tai Euroopassa valtavan huolestuneita, vaikka USA:n irtaantuminen Pariisin ilmastosopimuksesta on pääministerille iso pettymys.

– Varaudutaan erilaisiin tilanteisiin. Kehotan todellakin pitämään pään kylmänä, Orpo sanoi ja muistutti Trumpin joskus esiintyvän hyvinkin kärjekkäästi neuvotteluasemia hakien, vaikka lopputulema voi sitten olla erilainen.

– Yhdysvallat on meidän tärkein kahdenvälinen liittolainen sotilaallisesti ja kaupassa sen merkitys on kasvanut valtavasti. Nato-jäsenyys antaa meille entistä enemmän mahdollisuuksia syventää näitä. Siitä me pidämme huolta ja meillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, Orpo sanoi.

Trumpin puheita Panaman kanavasta ja Grönlannista hän kommentoi todeten, että Suomi kunnioittaa ja puolustaa sitä, että maiden rajoja ei siirrellä.

Trumpin puheen taustalla näkyy Orpon mukaan Grönlannin strategisen merkityksen kasvu.

MUISTA aiheista Orpo vastasi muun muassa tiedepaneelien yhdistämisesta syntyneeseen keskusteluun.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että hallitus suunnittelee neljän eri tiedepaneelinsa yhdistämistä yhdeksi paneeliksi. Paneelit – ilmastopaneeli luontopaneeli, kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden tiedepaneeli – siirrettäisiin valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Orpon mukaan asian taustalla on vasta valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys siitä, miten voidaan parantaa tai tehostaa paneelien toimintaa.

– Yhtään poliittista päätöstä tai linjausta ei ole tehty. Itsekään en ole edes nähnyt vielä tätä esitystä ja aion siihen tutustua. Meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on riippumaton, tieteellinen arvio meidän politiikkaamme tueksi. Luonto- ja ilmastopolitiikka ovat ehdottomasti sellaisia, jossa sitä tarvitaan, Orpo paalutti.

Washington Postin lähteiden väitteitä siitä, että viimeaikaisten Itämeren merikaapelivauroiden syynä eivät ole Venäjän sabotaasi vaan onnettomat sattumat, Orpo kommentoi sanoen, että Suomessa toimitaan järjestelmällisesti niin, että viranomaiset tutkivat ensin ja kertovat sitten, mikä on tutkinnan tulos.

ORPO kommentoi kysyttäessä myös kritiikkiä herättänyttä Suomen Akatemiaa koskevaa lakiesitystä, jonka mukaan akatemian tehtävien hoitaminen ”ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”.

Orpon mukaan vastaavan ministerin toimesta on tuotu julki, että asiassa ei ole mitään dramatiikkaa. Kyseessä on samankaltainen linjaus kuin muilla Pohjoismailla ja siinä vain varmistetaan, ettei kansallinen turvallisuus vaarannu.

– Ei tässä pyritä millään tavalla rajoittamaan tieteen vapautta, Orpo sanoi.

Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös hyvinvointialueiden pärjäämisestä, eläkeuudistuksesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitikan roolijaosta. Uusia linjauksia näistä teemoista ei kuultu.