Hallitus kehui aluksi totutusti politiikkaansa. Budjetista mietinnön laatineen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) totesi työllisyyden parantuneen ja uskoi 72 prosentin työllisyystavoitteenkin vielä toteutuvan.

Kalli muistutti, että hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous velkaantuu edelleen. Niinpä rakenteellisia uudistuksia on tehtävä. Julkisen talouden kestävyyden kannalta sote-uudistuksen toteuttaminen on Kallin mukaan keskeistä.

Valtion talousarvio 1,6 miljardia euroa alijäämäinen, alijäämä katetaan lisälainanotolla. Budjetin loppusumma on 55,5 miljardia.

Samaan aikaan hän sanoi olevansa huolissaan, että 2020-luvun haasteet ovat yhä olemassa. Syntyvyyden alenemisen vuoksi tavoite kestävyysvajeen kuromiseksi on karannut jälleen.

– Hallitus on kuronut neljällä miljoonalla kestävyysvajetta. Nyt uuden ennustuksen mukaan se karkaa 2 miljardia, Orpo sanoi tuoreisiin syntyvyyslukuihin viitaten.

Viikonlopun uutisen mukaan Valtionkonttori ei joudu ottamaan enää tämän vuoden viimeistä lainaerää, näin ollen valtio pystyy pitkästä aikaa lyhentämään velkaa. 

– Mutta ei kannata paukutella henkseleitä, koska budjetti jota tänään täällä käsittelemme, on rakennettu velanotolle. Ei ole siis mitään uutta jaettavaa. Ei ole syytä perua niitä tiukkoja päätöksiä, joita olemme joutuneet tekemään, Orpo sanoi ja haastoi SDP:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä vaalilupaukseen velkaantumisen pysäyttämisestä.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvastaava Timo Harakka totesi, että oli mukava yllätys, että erilaiset tulot aikaistuivat niin, että tämän vuoden viimeistä velkaerää ei tarvinnut nostaa. 

Hän muistutti, että tämä yllätti myös hallituksen ja huomautti, että suunnitelmallisen talouspolitiikan tulosta tämä ei ollut.

– Julkinen talous ei ole tasapainossa, ensi vuoden budjetti on alijäämäinen, hallitus ei ole valmistautunut tulevaisuuteen, Harakka jatkoi.

Ryhmäpuheessaan hän oli käynyt läpi SDP:n esittämiä uudistuksia.

Lue lisää: ”Aluksi heiltä leikattiin huonon taloustilanteen takia, ja lopuksi heiltä leikataan hyvästä taloustilanteesta huolimatta”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila sanoi, että kilpailukykysopimuksessa hallitus pakotti palkansaajat maksamaan miljardiluokkaa työnantajille kuuluvia sosiaalimaksuja. 

– Sen vuoksi hallitus teki veronkevennyksiä. Julkisen talouden tasapainon kannalta velkaantumisemme olisi pienempi ilman tätä teidän politiikkaanne, Uotila sanoi.

SDP:n kansandustaja Eero Heinäluoma luonnehti budjettia todeten sen olevan sekä talouspolitiikan iso linja mutta myös tärkeä ihmisten arjen elämään liittyvien päätösten takia. 

– Kovan talouskasvun keskellä hallitus jatkaa perusturvan leikkauksia. Se on ikävä tosiasia, Heinäluoma sanoi.

Kokoomusedustaja Ben Zyskowiczin mielestä Timo Harakalla on ”tummanpunaiset silmälasit”

– Tämä nyt kuitenkin on hallitus, joka on lisännyt yli 100 000 työpaikkaa, talous kasvaa, työllisyys paranee, työttömyys vähenee. Luulisi, että tällaiset saavutukset kertoisivat SDP:llekin, Zyskowicz sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan ”hallituksen syvästi epäoikeudenmukainen linja” kilpistyy nykytilanteessa. On korkeasuhdanne, jossa työllisyys ja talous kasvavat sekä kertaluonteisten erien vuoksi valtion velka lyhenee tänä vuonna. Siitä huolimatta hallitus on edelleen leikkaamassa kaikkia perusturvaetuuksia sotaveteraanien eläkkeet mukaan luettuna.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson säesti ja ihmetteli hallituksessa nimenomaan keskustan toimia.

– Hyvät keskustalaiset, tehän olette heikentäneet perusturvaa koko tämän vaalikauden ja heikennätte vielä lisää ensi vuonna, jolloin pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset jatkuvat siitä huolimatta että talous- ja työllisyystilanne on kääntynyt paremmaksi…  Eli tämä ei ole mikään työtapaturma, vaan tämä on osoitus siitä linjasta, jota te olette johdonmukaisesti noudattaneet läpi vaalikauden.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sanoi keskustan ryhmäpuheenvuoron kuunneltuaan tulleensa siihen johtopäätökseen, että ”nyt sitten ilmeisesti keskusta äänestää SDP:n vaihtoehtobudjetin puolesta”. 

– Niin kauniita sanoja sieltä tuli muun muassa eläkkeensaajien osalta. Mutta valitettavasti on käynyt niin, että se puhe ei kanna silloin, kun se sormi menee tänne napille ja äänestetään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi totesi, että hallituksella olisi ollut nyt viimeinen mahdollisuus korjata tekemänsä sosiaalipoliittiset virheet, jotka näkyvät köyhyytenä ja syrjäytymisenä. Mutta hallitus ei kuitenkaan ole muuttunut sosiaalisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

– On hämmennys suuri, kuinka hallitus on käynyt vimmalla ja voimalla pieniosaisten kimppuun. Leikkauksilta eivät ole säästyneet opiskelijat, työttömät, lapsiperheet tai eläkeläiset. Voikin sanoa näin, että omille eturyhmille on kyllä riittänyt mannaa jaettavaksi, mutta aina kun tulee kysymys pieniosaisista ja vähäosaisten aseman parantamisesta niin voi sanoa, että pääministeri Sipilästä (kesk.) kuoriutuu sippi-Sipilä ja voi sanoa että kasvun tuomia hedelmiä ei riitä kaikille, sanoi Johanna Ojala-Niemelä (sd.).

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kohdisti sanansa suoraan valtiovarainministeri Petteri Orpolle.

– Kuuntelin tarkkaan teidän viestiänne eläkeläisille, työttömille, lapsiperheille ja opiskelijoille. En kuullut mitään. En kuullut mitään viestiä näille ihmisille, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja joidenka osalta eriarvoisuus ja köyhyys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut. Sen ymmärtää kun katsoo tätä teidän keltaista kirjaa (budjettikirja). Se on kylmää ja kovaa kyytiä näille ihmisille, Rinne sanoi ja vaatii hallitukselta tulevaisuusinvestointeja muun muassa koulutukseen ja perhevapaajärjestelmän uudistamiseen.

Orpo vetosi tämän jälkeen siihen, että työpaikkoja on tullut lisää ja syytti Rinnettä riidankylväjäksi ”tilanteessa, jossa monet asiat ovat yhteiskunnassa paljon paremmin”.

– Sanoitte äsken tuossa, että löydä mitään hyvää työllisyydestä. Kyllä löydän nimenomaan työllisyyden kasvusta hyvää, talouskasvusta löydän hyvää. Mutta se mitä te olette tehneet, kovaa ja eriarvoistavaa politiikkaa, liittyy työttömien asemaan. Te olette leikanneet tällä hallituskaudella 100 päivää työttömyysturvasta, olette laittaneet aktiivimallin leikkurin työttömille, olette palkansaajilta leikanneet lomarahat, aktiivisilta ja ahkerilta julkisen sektorin työntekijöiltä. Tämä on sitä politiikkaa, jota me arvostelemme, Rinne vastasi.

Rinteen mukaan Orpon puheenvuoro oli selvä viesti nimenomaan työelämän ulkopuolella oleville, eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheiden vanhemmille. 

– Te olette ministeri Orpo tehneet kovaa ja kylmää politiikkaa näiden ihmisten näkökulmasta koko tämän vaalikauden. Olisin odottanut nyt, kun talous on hyvässä vahdissa ja työllisyys paranee, että tässä tilanteessa näitä asioita olisi lähdetty hieman korjaamaan inhimillisempään suuntaan. Mutta ei puhettakaan, ei mitään, ei minkäännäköistä viestiä siitä, että näiden ihmisten asemaa lähdettäisiin parantamaan.

Eero Heinäluoma nosti esiin käymiänsä keskusteluja turuilla ja toreilla. 

– Kyllä kai teiltäkin ihmiset kysyvät samaa, mitä he minulta kysyvät, että minkä takia perusturvasta edelleen leikataan, vaikka kerrotaan talouden hyvistä uutisista. Sitä on erittäin vaikea selittää enkä usko että pärjätään sillä keskustan edustajan Paloniemen selityksellä, että eihän tämä ole mikään leikkaus, kun vain indeksit jäädytetään, Heinäluoma sanoi ja viittasi keskustan edustajan Aila Paloniemen aiempaan puheenvuoroon.

Heinäluoma huomautti, että indeksin jäädytys leikkaa ostovoimaa ja vaikutus pysyy myös tulevaisuudessa.

Keskustelun aikana selvisi opposition ja ennen kaikkea asiaa ajaneen SDP:n iloksi, että hallitus olisi kuitenkin taipumassa perumaan rintamalisiin kohdistuvat indeksijäädytykset.

Lue lisää: SDP ryöpytti rajusti hallitusta rintamalisien leikkaamisesta – hallitus taipumassa muutokseen, Orpo vahvisti asian salissa

Keskustan edustaja Antti Rantakangas syytti oppositiota poliittisen hyödyn maksimoinnista. 

– Minusta täällä eduskunnassa on vuosia voitu hoitaa veteraanien asioita yhteisesti. Opposition ja hallituksen toimesta aina suurimman puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja on ensimmäisenä laittanut nimen aloitteeseen, jossa veteraanien asioita on parannettu. Nyt on todella vastenmielistä, että lähdetään poliittista hyötyä maksimoimaan veteraanien asialla, Rantakangas väitti.

Hänen mukaansa asiassa olisi tapahtunut tekninen moka sosiaali-ja terveysvaliokunnassa valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) johdolla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) totesi tämän jälkeen, että Rantakankaan puheita on pakko korjata.

– Ensinnäkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei ole tehty veteraanileikkauksia tai rintamalisäleikkauksia, vaan se on hallituksen esityksen pohja, joka pitää korjata täällä, Kiljunen painotti Rantakankaalle.

Hallitus on toteuttanut indeksijäädytyksiä rintamalisiin myös aiempina vuosina.