Keskustelujen henkeä on koko ajan kuvattu hyväksi, koska talouspolitiikka on se, mikä sitoo hallituspuolueita eniten yhteen. Lisäksi paljosta, kuten etuuksien leikkaamisesta, on sovittu jo kesäkuussa päättyneissä hallitusneuvotteluissa.

Joitakin ensi vuoden taloutta koskevia asioita on kuitenkin vielä sopimatta, kerrottiin eräästä hallituslähteestä STT:lle maanantaina iltapäivällä. Avoinna vaikutti olevan muuan muassa se, miten valtio tukee maakuntakuntalentoja jatkossa.

Myös mittavan investointiohjelman kokonaisuudesta neuvoteltiin tiettävästi yhä. STT:n tietojen mukaan riihessä sovittavaan budjettiin pystyttäisiin sisällyttämään investointipaketti, joka on suuruudeltaan noin puolesta miljardista miljardiin euroa. Pohdittavana oli vielä tiettävästi, mitkä hankkeista olisivat riittävän valmiita alkamaan jo ensi vuonna.

Yksi mahdollinen vääntöä vielä aiheuttava muutos on kolmen kuukauden työllistymisehto ulkomaalaisille työntekijöille, josta on jo linjattu hallitusohjelmassa. Kokoomuksesta on kuitenkin jälkeenpäin todettu, että tämän ei tulisi koskea huippuasiantuntijoita eli heidän ei tarvitsisi poistua maasta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Perussuomalaisista on korostettu, että hallitusohjelmassa pysytään tässäkin asiassa eikä lievennyksiä tulisi.

Sen sijaan sopuun on päästy muun muassa siitä, että jonkinlaista tukea rakennusalalle annetaan, sillä erityisesti uudisrakentaminen on hyytynyt. Mitään suuria tukisummia hallituslähteistä ei luvata, enintään kyse on kymmenistä miljoonista euroista.

Lähteistä on väläytelty muun muassa tukea korjausrakentamiselle, joka voisi helpottaa alan kurjistuvaa työllisyystilannetta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että rakennusalaa tukevat ratkaisut on mahdutettava menokehykseen.

STT:n tietojen mukaan hallitus ei ole perääntymässä päätöksistä, joiden seurauksena työmatka-autoilu kallistuu ensi vuonna töihin pitkää matkaa ajavilla. Tässäkin asiassa pysytään hallitusohjelmassa sovitussa, painotti eräs lähde maanantaina.

STT uutisoi viikonloppuna, että töihin pitkää matkaa ajavien kulut voivat ensi vuoden alussa nousta jopa satoja euroja. Syynä on se, että hallitus korottaa matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta ja samalla edellisen hallituksen tekemät määräaikaiset korotukset matkakulujen verovähennyksiin päättyvät.

RIIHESSÄ on tarkoitus linjata, miten maakuntalentojen kustannukset vastedes jaetaan. Hallituslähteistä kerrotaan, että alueiden odotetaan jotenkin osallistuvan kustannuksiin valtion ohella.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti aiemmin syksyllä, että valtio voisi siirtymäajan jälkeen osallistua 50 prosentin osuudella työmatkaliikennettä tukevaan, enintään 10 edestakaista lentoa viikossa mahdollistavaan liikenteeseen. Selvityksessä ehdotettu malli olisi lähellä nykyistä Savonlinnan lentoliikenteen ostojen mallia, jossa valtio on maksanut puolet ja kaupunki puolet kustannuksista.

Valtio tukee lentoliikennettä viiden maakuntakentän ja Helsinki-Vantaan välillä, sillä Finnair lopetti koronan myötä niiden liikenteen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtionyhtiö Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään.

Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna, että hallituspuolueet olisivat sopineet nykyisten tuettujen maakuntalentojen jatkuvan ainakin vuoteen 2026 saakka. Päätöstä asiasta ei STT:n tietojen mukaan kuitenkaan ollut vielä maanantaina iltapäivään mennessä tehty.

Riihen alla on keskusteltu julkisuudessa siitä, voiko työttömyysvakuutusmaksujen alentamisvaralla tilkitä julkista taloutta. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi veroja korottamalla.

ERI lähteistä korostetaan, että kyse ei ole koko summasta eli 1,4 miljardista eurosta vaan julkisen talouden vahvistamiseen käytettäisiin vain sitä rahaa, joka on tulosta hallituksen päätöksistä. Tämä osuus on noin 200 miljoonaa euroa.

Hallituslähteiden mukaan budjettiriihessä ei ole vielä kiire päättää keinoista, sillä monet toimet vaikuttavat vasta ensi vuoden jälkeen. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen vaikutus tulee näkyviin vasta vuonna 2025.

Valtio on varautunut käyttämään ensi vuonna noin 87 miljardia euroa esimerkiksi kansalaisten palveluihin. Tästä summasta kymmenisen miljardia euroa rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.

Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta ja kääntämään Suomen velkaantumiskehityksen.

HALLITUS on arvioinut, että tämä tarkoittaa kuuden miljardin euron sopeutuksia julkiseen talouteen tämän vaalikauden aikana. Jää nähtäväksi, riittääkö edes tämä. Työllisyystoimien varaan on laskettu vajaat kaksi miljardia euroa. Keskeisimpänä toimena hallitus aikoo leikata työttömyysturvasta.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan hallituksen säästöpäätökset pienentäisivät valtion ensi vuoden menoja 0,7 miljardia euroa. Sen mukaan työttömyysturvaan laitetaan ensi vuonna rahaa 340 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Hallitus kokoontuu tiistaina ensimmäiseen budjettiriiheensä neuvottelemaan ensi vuoden talousarvioesityksestä, vuosien 2024-2027 julkisen talouden suunnitelmasta sekä vuoden 2023 toisesta lisätalousarviosta. Budjettiriihi jatkuu keskiviikkona.

STT/Saila Kiuttu, Sanna Nikula