Tapahtumat etenivät Turussa pikavauhtia. Puukotuksen uhreiksi joutui kolmen minuutin aikana yhteensä kymmenen ihmistä. Poliisin ripeän toiminnan tuloksena mies tavoitettiin vajaan kilometrin päästä Puutorilta. Kehotuksesta huolimatta puukottaja ei antautunut poliisille, minkä seurauksena poliisi käytti häneen ampuma-asetta. Kauhujen hetki kesti vain viitisen minuuttia, mutta silminnäkijöiden ja uhrien omaisten piina kenties koko elämän.

Turun terrori-iskuna tutkittavan puukotusdraaman saldo on karmea: 2 kuollutta ja 8 loukkaantunutta. Kyseessä on myös Suomen historian ensimmäinen varsinainen terroriteko. Raju ravistus 100-vuotiaalle Suomi-neidolle.

Terrori-iskussa muutamat kysymykset ovat nousseet pintaan. Miksi murhaaja valitsi kohteikseen pelkästään naisia? Mikä on tämän liikkeen yhteys ISIS-järjestöön? Miten uskonnollisesti motivoitunut isku oli? Tällä hetkellä tiedämme, että iskusta epäillään kuuden markkolaismiehen ryhmää, joista yksi on etsintäkuulutettu kansainvälisesti.

Lähitulevaisuus näyttää, mihin esitutkinta poliisin vie. Se on kuitenkin selvää, että terrori-iskun mahdollisuus Suomessa on nyt arkirealismia. Ääriainekset siirtyvät hanakammin jatkossa sanoista tekoihin.

Mitä Turun surullisesta terrori-iskusta seuraa yhteiskunnassamme? Ensinnäkin vastaanottokeskuksiin kohdistuu jatkossa entistä suurempi uhka. Turussa oli jo viime yönä tehty ilkivaltaa maahanmuuttajan pitämää pizzeriaa kohtaan. Toiseksi yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy ja perussuomalaiset saavat iskusta poliittista polttoainetta. Kolmanneksi jo nyt sosiaalisesta mediasta huomaa, että maahanmuuttoa kannattavien ja vastustavien leirien kannanotot kovenevat. Neljänneksi yleinen yhteiskunnallinen turvallisuudentunne ja luottamus heikkenevät.

Mitä tässä tilanteessa pitäisi sitten tehdä, jotta uhkakuvat eivät toteutuisi? Usein terrori-iskujen taustalla on ääri-islamilainen jihad-ajattelu, jossa vääräuskoisten tappaminen sallitaan hyvässä tarkoituksessa. Tässä tilanteessa islamilaisten uskonnollisten johtajien tulisi Suomessa tuomita iskut islamin uskon vastaisina julkisesti, systemaattisesti ja yksiselitteisesti. On hienoa, että Turun irakilaiset ja syyrialaiset osoittavat myötätuntoa iskujen uhreille, mutta vasta uskonnollisten johtajien tuomitsevat lausunnot saattavat purra näihin ääriryhmiin ja samalla islamin uskoa tuntemattomat tulevat tietoisiksi siitä, että väkivalta ei kuulu tämän päivän islamiin.

Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu polarisoituvan koko ajan maahanmuuton ympärillä. Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki kertoi Demokraatin haastattelussa 8.6.2017 turhautuvansa, kun ihmisten puhuvat toistensa ohi terrorismikeskustelussa. Hänen mukaansa keskustelussa on mustavalkoinen ja lokeroiva sävy. Malkki kritisoi yleistä ilmiötä, jossa ihmisyyttä ei katsota kokonaisuutena. Sen vuoksi hän ei suostu näkemään terroristeja yksinomaan pahoina, vaikka jotkut saattavatkin tulkita sen heidän ”hyysäämisenään”. Malkki tähdentää vielä, että terrorismin ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että hyväksyisi sen.

Turussa julistetaan koko Suomeen joulurauha jälleen neljän kuukauden päästä. Rauhan viestille ja keskinäiselle ymmärrykselle ihoväristä tai kansallisuudesta huolimatta on nyt suuri tilaus. Turku on kuitenkin 800 vuoden aikana selvinnyt monesta vielä pahemmastakin kriisistä. Tästäkin tragediasta jäi elämään paljon hienoja tarinoita, joissa ihmiset riensivät henkensä kaupalla auttamaan uhreja. Hyvyyttä on sittenkin pahuutta enemmän.