Ministeri otti kantaa hyvinvointipanostuksiin kovina tulevaisuusinvestointeina ja lähetti naisliiton kentälle terveiset tulevien hyvinvointialuevaalien tärkeydestä.

– Viime aikoina on puhuttu paljon koronan aikaisesta velkaantumisesta. Lainarahaa on kuitenkin käytetty palvelujen turvaamiseen sekä yritysten ja työntekijöiden auttamiseen yli pandemian. Niin Suomessa kuin muissakin maissa on nähty tarpeelliseksi käyttää velkarahaan myös elvytykseen, jolla talous on saatu käyntiin. Kun verrataan muihin maihin, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Suomen koronastrategia on ollut onnistunut, Paatero sanoi tiedotteen mukaan.

– Valtionvelan ohella meidän pitäisi kuitenkin olla yhtä lailla huolissaan hoito-, hoiva- sekä oppimisvelasta, joiden edessä olemme tulevina vuosina. Meidän pitäisi nähdä, että ihmisten hyvinvointiin satsaaminen on kovaa talouspolitiikkaa, sillä hyvinvointivelan korko on korkea. Meillä ei ole varaa jättää tätä velkaa tuleville sukupolville.

– Riittämättömät palvelut näkyvät mielenterveys- ja päihdeongelmina, syrjäytymisenä sekä kokonaisten perheiden pahoinvointina. Inhimillisten kriisien lisäksi se tarkoittaa poissaoloja työstä ja pahimmillaan syrjäytymistä. Hyvinvointivelan korko on korkea, Paatero totesi.

– Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä parempi elämä heillä on ja työllistyminen on todennäköisempää. Kun hyvinvointiin satsataan ajoissa, myös kaikkein kalleimpia palveluita tarvitaan vähemmän.

Paateron mukaan sote-uudistuksen lähtökohta on tasa-arvo ja hyvinvointierojen tasoittaminen.

– Suomen ja Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin pohja on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa. Niiden vuoksi olemme rakentamassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kattavia hyvinvointialueita. Tarvitsemme kavennusta terveys- ja hyvinvointieroihin. Se edellyttää, että palveluhenkilöstöä on riittävästi ja heillä on säälliset työolot. Työoloja on pakko kohentaa, jotta henkilöstö pystyy tekemään tärkeää työtään kunnolla.

Paatero muistutta, että kansainvälisesti vertaillen Suomen sote-järjestelmä on varsin tehokas, mutta sote-uudistus antaa mahdollisuuden sen kehittämiseen.

– Uusia toimintatapoja tarvitaan, jotta palvelut ja niiden edellyttämä henkilöstön riittävyys sekä rahoitus voidaan turvata. Paremmat palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja estävät sitä, että hyvinvointivelka ja sen korot jäävät tulevien sukupolvien taakaksi. Tästä on kysymys aluevaaleissa, Paatero sanoi tiedotteen mukaan.

Tervehdyksensä Demarinaisten liittokokouksessa esitti myös presidentti Tarja Halonen.

Halonen sanoi tulleensa paikalle kahden sanan kanssa, kiitoksen ja kannustuksen.

Halonen totesi pyrkineensä urallaan kaikkia Demarinaisten tavoitteita vaikkei niin paljon juuri tässä järjestötyössä ole ollutkaan mukana.

Hän sanoi, että kyseessä on yhteinen rintama, tai nykysanoin verkosto.

– Ihmisten on tärkeä jakautua eri tehtäviin, mutta pitää yhteyttä tähän perheeseensä.

Halonen näki puheessaan, että moni yhteiskunnassa saavutettu etu saattaa olla sellainen, että sen puolesta joutuu tekemään uudelleen töitä.

– Esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus on sekin tehty ainakin kertaalleen tai pariin kertaan. Tässä mielessä nämä asiat tulevat koko ajan uudelleen. Siitä tämä kannustus, että meitä tarvitaan jatkuvasti sekä uusien tavoitteiden toteuttamiseksi mutta myöskin voidaksemme pitää hengissä sen, jota jo moneen kertaan olemme kuvitelleet saavuttavamme.

Halonen kuvasi pandemian olevan kriisinä ikään kuin suurennuslasi.

– Yhteiskunnassa jo olevat epäkohdat tulevat ja esiin. Toisaalta pandemia kärjistää niitä.

Halonen ennakoi, että Suomen hallituksessa SDP:llä tulee olemaan iso työ pitää esillä pandemian aiheuttamien epäkohtien korjaamista, sitten kun pandemiasta päästään vähän enemmän eroon.

Halonen muistutti, miten naiset kantavat pääasiallista vastuuta terveydessä, sosiaalipolitiikassa, koulutuksessa ja jopa kulttuurissa. Mitä enemmän naisten voimaantuminen on tapahtunut yhteiskunnassa, sen paremmin eri maat ovat selvinneet koronasta.

Halonen kannusti liittokokouksessa koolla olevien demarinaisten olevan olennainen suomalaista demokratiaa.

– Röyhistäkää rintaanne ja sanokaa, että aika hyvä jengi tääkin muijalauma, hän sanoi ja sai raikuvat aplodit kokousväen noustessa seisomaan.