Päivi Nerg otti itselleen raskaan roolin, kun Suomeen saapui vuoden aikana 32 000 turvapaikanhakijaa: ”Tuntui vähän siltä, että huusin, mutta kukaan ei kuunnellut”

Kuva: Jari Soini

Syksyn 2015 maahanmuuttokriisi muutti sisäministeriön kansliapäällikkönä työskennelleen Päivi Nergin tehtävissä kaiken.

Suomeen saapui vuoden aikana 32 476 turvapaikanhakijaa. Silloin Nerg otti itselleen roolin kertoa mahdollisimman selkeästi kansalaisille, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Se oli tietoinen ratkaisu. Oli lähdettävä täyttämään tiedon tarvetta, jotta muu virkakunta saa rauhan tehdä työtään.

Päätökset oli tehtävä sen hetkisen tiedon varassa. Jatkuvasta valmiustilasta ei voinut irrottautua täysin edes kesämökillä. Kritiikki pakotti miettimään omaa toimintaa ja arvomaailmaa. Viimeistä kolmea vuotta Nerg luonnehtiikin raskaaksi.

– Aina kun sanoin minkä tahansa sanan tai lauseen, jokaista sanaani käännettiin. Olin todella huolissani Maahanmuuttoviraston henkilöstöstä. Arvostelu heitä kohtaan oli todella väärää. Tuntui vähän siltä, että huusin, mutta kukaan ei kuunnellut. Oli helpottavaa todeta olleensa omasta mielestään itselleen rehellinen.

– Sen kanssa oli pakko oppia elämään. Mietin, kestänkö, jaksanko, onko liian raskas paikka. Kävelin viestintäjohtajan huoneeseen useampia kertoja sanoakseni, etten jaksa tätä, eikö joku muu voisi hoitaa.

Toivottavasti ihmiset eivät ole ajatelleet minua hallituksen kasvoina.

Tiedon pitäminen sisällään on ollut Nergistä raskasta, varsinkaan kun ei ole voinut kertoa asioiden taustalla olevista seikoista. Se olisi auttanut ihmisiä ymmärtämään tilannetta ja tehtyjä ratkaisuja.

– Vaikeimmat hetket ovat liittyneet siihen, kun ulkopuolelta ihmiset ovat tulleet kyseenalaistamaan omaa arvopohjaa ja kysyneet, olemmeko poliitikkojen vietävissä.

Syytökset olivat pahimmillaan ”Oletteko natseja?”-luokkaa. Silloin Nerg lopetti keskustelupalstojen seuraamisen. Oli suojattava itseä. Perheenyhdistäminen on ollut Nergille henkilökohtaisesti vaikein kysymys, josta on käynyt painia omassa mielessään.

– Olen virkamiesvastuussa. En ole voinut puuttua, vaikka kriteerit eivät ole aina olleet sellaisia, mitä itse olisin halunnut.

Nerg on pyrkinyt luomaan edellytyksiä niiden perheiden yhdistämiselle, joille se vain on ollut mahdollista. Hän muistuttaa Suomessa turvapaikanhakijatilanteen hoidon olevan EU-maiden parhaimmistoa. Kansliapäällikkö on ollut jatkuvasti hallituksen käytettävissä.

– Koen antaneeni viranomaisille kasvot. Virkakoneiston kasvot, jotka ovat vieneet asioita eteenpäin. Toivottavasti ihmiset eivät ole ajatelleet minua hallituksen kasvoina.

Stressin sietokyky on kasvanut. Nerg kokee onnistuneensa parhaiten avoimen kulttuurin luomisessa.

Hienoimpia ovat olleet yhdessä onnistumisen hetket, kuten Tornion vastaanottokeskuksen pystyttäminen nopealla aikataululla. Haastavat tilanteet ovat pakottaneet etsimään ratkaisuja yhdessä.

– Se on paljon isompi asia kuin maahamuuttokriisistä selviäminen 2015. Tunteet ja kaikki muu on ollut pakko siirtää sivuun.

Suomen tämän hetkinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi kypsä siihen, että eläisimme yhdessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten kanssa.

Nergin mukaan pitäisi puhua paljon enemmän yhteiskuntaa yhdistävistä asioista. Hänestä olisi parasta, jos suomalaiset rohkaistuisivat kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa. Ihmiset tarvitsevat entistä enemmän toinen toisensa kunnioittamista.

– Suomen tämän hetkinen ilmapiiri ei ole tarpeeksi kypsä siihen, että eläisimme yhdessä eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten kanssa. Meidän pitäisi pysähtyä. Me olemme kaikki luojan luomia erilaisia ihmisiä.

Nergin on vaikea ymmärtää, miksi auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Paperittomana heillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia Suomessa. Hän ei näe perusteita piilotteluun edes kirkolla tai sen jäsenillä. Hän muistuttaa, että perustuslain lähtökohtana on hädässä olevien ihmisten auttaminen.

– Eri asia on heidän auttamisensa, joilla on kotiinpaluun mahdollisuus. Suomi ei lähetä ketään kuolemaan. Nämä ovat todella vaikeita kysymyksiä.

Nerg on aloittanut vuoden alusta työnsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Hänen uusiin tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, hallinnon ja julkisen hallinnon kehittäminen, digitalisaation edistäminen sekä toimintatapojen ja ohjauksen kehittäminen julkisessa hallinnossa. Lisäksi hän johtaa tehtävässään maakunta- ja sote-uudistuksen toteutusta.

– Toivon saavani käyttää omaa osaamistani sataprosenttisesti, ja työni olisi niin haasteellista kuin olen osannut odottaa.

Lue koko laaja Päivi Nergin haastattelu torstain 18. tammikuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta