Rikosuhripäivystyksellä on nyt autettavana hieman yli 50 pakkoavioliiton uhria.

–  Viime vuosi oli selkeästi sellainen, että yhtäkkiä tuli paljon uusia tapauksia meidän tietoomme, sanoo erityisasiantuntija Saara Pihlaja Rikosuhripäivystyksestä.

Määrän kasvua selittää hänen mukaansa ainakin se, että pakkoavioliitot osataan tunnistaa entistä paremmin. Ilmiö on ollut esillä julkisuudessa ja tullut aiempaa tutummaksi.

–  On ymmärretty, että pakkoavioliitto voi olla myös ihmiskauppaa, ja näitä henkilöitä on ohjautunut Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin. Lisääntynyt asiakasmäärä meillä kertoo myös siitä.

Sisäministeriön alaisessa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli kesäkuun lopulla 137 pakkoavioliiton uhria. Se on noin sata ihmistä enemmän kuin vuoden 2018 lopulla.

Pakkoavioliittojen määrä Suomessa saattanut lisääntyä

Pakkoavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa, jossa toinen tai molemmat puolisot eivät ole voineet vaikuttaa avioliiton solmimiseen tai puolison valintaan.

Pihlaja ja Lyijynen arvioivat, että pakkoavioliittojen määrä Suomessa voi olla kokonaisuudessaan lisääntynyt.

–  Suomessakin on maahanmuuton myötä enemmän henkilöitä, joilla on sellainen tapaperinne ja kunniakulttuuri, Pihlaja sanoo.

Lyijynen uskoo, että Suomessa on sitä enemmän pakkoavioliittoja, mitä enemmän on maahanmuuttajia kulttuureista, joissa pakkoavioliittoja tapahtuu.

–  Kyllä mielestäni sen voi selkeästi sanoa ja tunnustaa, että näin on, Lyijynen sanoo.

Rikosuhripäivystyksen asiakkaina olevista pakkoavioliiton uhreista lähes kaikki ovat maahanmuuttajataustaisia naisia tai tyttöjä. Useimmat heistä ovat muuttaneet Suomeen teini-iässä tai aikuisena. Jonkin verran on myös Suomessa kasvaneita uhreja, joiden sukujuuret ovat jossakin toisessa maassa.

Tapaukset pysyvät usein piilossa

Pakkoavioliittojen määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, sillä läheskään kaikki tapaukset eivät tule ilmi.

Taustalla voi olla uhkaa tai painostusta esimerkiksi perheen tai suvun taholta. Pakkoavioliitoilla onkin usein yhteys kunniaan liittyvään väkivaltaan. Uhri saattaa myös joutua yhteisönsä hylkäämäksi, jos hän pyrkii pois pakkoavioliitosta tai välttämään sen solmimisen.

Pihlaja sanoo, että tavallisesti pakkoavioliiton uhri tulee Rikosuhripäivystyksen autettavaksi lähisuhdeväkivallan jälkeen. Poliisi on voinut ohjata naisen turvakotiin, jossa on ryhdytty pohtimaan, onko kyseessä pakkoavioliitto.

–  Sitten he ovat yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, ja sitä kautta tilanne ja sen laajuus alkaa selvitä.

Pakkoavioliittoja tulee ilmi myös esimerkiksi vastaanottokeskuksissa ja Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluissa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä olevista pakkoavioliiton uhreista monet ovat turvapaikanhakijoita, Lyijynen kertoo.

STT / Iiro-Matti Nieminen