Mara ja PAM esittävät puoliväliriiheen kokoontuvalle hallitukselle laajan selvityksen tekemistä koulujen kesälomien siirtämisen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan kansalaisista 57 prosenttia kannattaa koulujen lomien siirtämistä alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa, kun vastaajille kerrottiin siirron myönteisistä taloudellisista vaikutuksista. Vain neljännes kansalaisista vastustaa lomien siirtoa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan kesälomien siirtämistä kannattaa 75 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa, että Suomen maine hyvänä vaihtoehtona muualta Euroopasta tuleville matkailijoille on parantanut.

– Kysyntään olisi järkevä vastata, mutta moni yrityksistä joutuu kuitenkin kotimaisten asiakkaiden ja osin työvoimankin puutteessa supistamaan toimintaansa loppukesästä, kun oma kesälomasesonkimme ajoittuu eri aikaan muun Euroopan kanssa, hän sanoo tiedotteessa.

YRITYSTEN liikevaihto kasvaisi Haaga-Helian tutkimuksen mukaan 336 miljoonalla eurolla vuodessa kesälomien siirron myötä. Suurin lisäys tulisi tutkimuksen mukaan elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi lomien siirron vaikuttavan kielteisesti. Puolet alan yrityksistä ennakoi, että elokuun aukioloajat laajenisivat, eniten huvi- ja virkistysalan yrityksissä ja Länsi-Suomessa.

Timo Lapin mukaan tutkimus vahvistaa Maran näkemystä siitä, että lomien siirrolla olisi erittäin positiivisia vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntään, etenkin elokuussa.

– Lomien siirrosta hyötyisivät muut matkailun liitännäiset alat kuten maatalous ja tukkukauppa. Lomien siirtäminen olisi piristysruiske koronan jälkivaikutusten ja Venäjän sodan seurausten riepottelemille yrityksille, hän sanoo.

Lomien siirtäminen kasvattaisi työllisyyttä matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. Maran ja PAMin arvion mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500-7 000 työllistä. Yrityksistä 85 prosenttia ennakoi kyselyssä sesonkityövoiman käytön kasvua elokuussa. Maran ja PAMin mukaan lomien siirto lisäisi merkittävästi erityisesti nuorten kesätyöpaikkoja.

– Yritysten arviot liikevaihdon ja työllisyyden kasvusta yllättivät suuruudellaan. Työntekijöiden kannalta näyttää hyvältä, että mahdollisella muutoksella voitaisiin saada lisää vakinaisia ja ympärivuorokautisia työpaikkoja. Myös kesätyöpaikkojen lisääntyminen koulujen alkamisajan tahtiin on nuorille myönteinen uutinen, Rönni-Sällinen sanoo.

Vakinaisen henkilökunnan määrän merkittävää kasvamista ennakoivat erityisesti 15-250 henkilöä työllistävät yritykset sekä Pohjois-Suomessa toimivat yritykset. Viimeksi mainituista näin arvioi jopa 65 prosenttia.

– Pohjois-Suomen matkailutyöllisyyden ongelmana on ollut sesonkiluonteisuus. Tutkimus osoittaa, että kesälomien siirron avulla matkailukausi voisi alkaa jo elokuun alussa. Sesonki päättyy huhtikuun lopussa. Alan joustavien työaikajärjestelmien avulla tämä lisäisi vakituisten, ympärivuotisten työpaikkojen määrää Pohjois-Suomessa. Tämä olisi positiivista myös Pohjois-Suomen kuntien kannalta, koska työntekijät voisivat asettua sinne ja maksaa myös veronsa pohjoisen kuntiin, Lappi sanoo.

PAM ja Mara toteavat, että lomien siirron vaikutukset matkailu- ja ravintola-alan yritysten talouteen ja työllisyyteen olisivat merkittäviä. Myös kerrannaisvaikutukset muille aloille olisivat suuria. Koulujen kesälomien siirrolla on vaikutuksia muun muassa koulujen työn jaksottamiseen ja oppilaitosten pääsykokeisiin.

– Esitämme, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. Selvityksen päävastuullisina voisivat olla työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. Hallitus voisi selvityksen jälkeen keväällä 2026 päättää, siirretäänkö kesälomia muun Euroopan tahtiin, Lappi ja Rönni-Sällinen toteavat.