Huijauksessa asiakasta lähestytään Whatsappissa tilillä, jossa on OP:n logo. OP:n mukaan se ei koskaan lähesty asiakkaitaan Whatsappissa.

Asiakas saa OP:n mukaan huijareilta tekstiviestin, jossa annettu linkki vie pankin valesivustolle. Viestin lähettäjäksi väitetään virallista tahoa, kuten suomi.fi:tä.

-  Näissä huijausviesteissä pyritään luomaan viestin saajalle tunne siitä, että viesti vaatii välitöntä reagointia. Huijareiden tekemällä valesivustolla kysytään henkilötietoja ja tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla, kertoo OP-ryhmän petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen tiedotteessa.

WHATSAPP ei ole ainoa kanava, jota huijarit käyttävät. OP:n mukaan tietojenkalasteluissa käytössä ovat tekstiviestit, käytetyn tavaran kauppapaikat ja sähköpostipalvelut.

Sijoitushuijauksia mainostetaan esimerkiksi Facebookissa. Myös hakukoneosumiin saattaa nousta linkkejä, jotka ovat todellisuudessa huijareiden ostamaa mainostilaa, OP kertoo.

-  Petosten torjunta ei ole vain pankkien ja asiakkaiden vastuulla, vaan se on kaikkien toimijoiden yhteinen haaste. Esimerkiksi teleoperaattorit välittävät huijaustekstiviestejä, sähköpostipalveluita tarjoavat toimijat välittävät tietojenkalasteluviestejä, hakukoneet tarjoavat petollisia sivustoja tietoa etsivälle ja sosiaalisen median alustat mahdollistavat rikollisten olemattomien sijoitusmahdollisuuksien markkinoinnin palveluissaan, Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan on erityisen tärkeää lisätä tietoisuutta, koska monet huijaukset perustuvat manipulointiin ja hyödyntävät usein ihmisten luottamusta, auktoriteettiuskoa ja hyväuskoisuutta.

OP kehottaa muistamaan, että oma pankki ei koskaan pyydä käyttäjätunnusta ja salasanaa puhelimitse. Oikeat asiakaspalvelunumerot kannattaa tarkistaa pankin kotisivuilta. OP-mobiili-sovelluksen käyttäjä voi pyytää puhelun varmistamista puhelinsoiton yhteydessä.