– Yhdysvaltain yksipuolinen ja vähän nopeakin vetäytyminen Afganistanista on aiheuttanut Euroopassa kysymyksiä. Mutta olemmeko huomanneet EU:n näkymättömyyden viime viikkojen kriisin aikana, Niinistö kysyi puhuessaan suurlähettiläskokouksessa.

Niinistö totesi jo pitkään tuoneensa esille huoltaan, kuinka Eurooppa on menettänyt asemaansa muiden valtakeskusten rinnalla.

Hänen mukaansa kahden suurimman jäsenmaan edessä olevat vaalit eivät ainakaan helpota unionin terästäytymistä.

EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan parhaillaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa.

– Keskustelu Euroopan roolista on varmaan tarpeen ja olen sitä perännyt. Mutta pelkkä kompassi ei riitä, jos emme ole kartalla, Niinistö korosti.

Hän painotti, että Eurooppa tarvitsee omaa voimaa voidakseen toimia omaehtoisesti suurvaltapolitiikan kasvavissa paineissa.

– Voima taas edellyttää yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja sitoutumista yhteisesti sovittuun linjaan ja toimeenpanokykyä. Kaikesta tästä EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on valitettavan suuri pula.

Niinistö arvioi, että vauhti, jolla Afganistan siirtyi Talebanin hallintaan yllätti kaikki.

– Selvää on jo, että äkillisillä käänteillä on suuria vaikutuksia. Päällimmäisenä on inhimillinen hätä ja huoli tulevaisuudesta Afganistanin rajojen sisällä erityisesti naisten ja tyttöjen ja ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien puolesta.

Presidentin mukaan Afganistanissa romahti enemmän kuin pelkkä Kabulin hallinto – tapahtumat ajavat koko läntisen maailman laajempien perustavanlaatuisten kysymysten ääreen.

– Jos tulos kahden vuosikymmenen valtavien ponnistusten jälkeen on tämä, mikä on suurten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuus? Mikä on lännen kyky edistää arvojaan maailmanlaaajuisesti ja onko siihen enää edes tahtoa? Entä mitä tämä kaikki tarkoittaa maailmanjärjestykselle?

Asetelma Afganistanin heijastuu hänen mukaansa vääjäämättä myös suurvaltakilpailuun, sillä ”tuskin kukaan, sen paremmin Kiina kuin Venäjä, haluaa islamistisen ääriliikkeen valtaannousua lähialueillaan”.

Hän uskoo, että Afganistanin kohtalon siivittämä sekä Pekingissä että Moskovassa on jo varmaan tulkittu, ettei Yhdysvallat ja koko länsi onnistuneet arvomaailmansa viennissä.

– Osuipa tuo tulkinta lännen heikkoudesta oikeaan tai ei, epäilyjen varjosta on vaikea irtautua. Suurvaltakilpailun linssien läpi katsoo maailmaa myös Yhdysvallat.

Niinistö huomioi, että Kiinan painoarvo oli silmiinpistävä, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vieraili Euroopassa kesäkuussa.

– Liittolaisilta ja kumppaneilta vaaditaan tässäkin suhteessa yhä enemmän. Yhdysvaltain päävastustajan vaihtumisesta kertoo myös se, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Bidenin tapaaminen vaikutti sujuneen verrattain rakentavasti. Vaikka suurta yhteisymmärrystä ei nähty, mielet kohtasivat. Halu välttää maiden suhteiden jatkuva kiristyminen osoittautui riittäväksi yhteiseksi nimittäjäksi.

Niinistön mukaan kertoo paljon ajastamme, että tämä voidaan lukea kuluneen vuoden myönteisiin uutisiin.

Helsingin Etyk-kokouksesta tulee kuluneeksi 50 vuotta vuonna 2025. Niinistö painotti, että kasvavien jännitteiden keskellä tarvitaan Helsingin henkeä, joka toi tuolloin suurvallat saman pöydän ääreen.

Hänen mielestään Suomi olisi luonteva puheenjohtaja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle Etyjille sen juhlavuonna 2025. Niinistö arvioi, että Etyk-päätösasiakirjan periaatteet muodostavat yhä parhaan perustan Euroopan turvallisuusjärjestykselle, vaikka periaatteita on vuosien varrella haastettu ja rikottu.

Niinistön mukaan Suomen Etyj-puheenjohtajuuden puolesta puhuu se, että alkuperäisen kokouksen isäntänä Suomella on Etyjin tulevaisuudesta ja sen periaatteista erityinen vastuunsa. Asia noussee esille kun Etyjin pääsihteeri Helga Maria Schmid vierailee Suomessa tällä viikolla.