Peltomäki syytteestään: ”Tämä on ihan älytöntä – miljoona on jo palanut”

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen
LKS 20160927 Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. 

Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd.) asteli lahjusoikeudenkäyntiinsä Helsingin käräjäoikeuteen rauhallisena. Hän totesi vastassa olleelle mediaväelle, että ”tämä on ihan älytön juttu” ja toisti vielä, että kiistää kaikki syytteet. Hän harmitteli oikeudenkäynnin kestoa.

– Viisi vuotta on pitkä aika. En ole voinut tehdä töitä tällaisessa rummutuksessa. Ja ansionmenetykset nousevat noin miljoonaan euroon suhteessa siihen että olisin toiminut kaupunginjohtajana koko ajan, eläkkeellä oleva Peltomäki laskee.

Syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta

Jukka Peltomäkeä syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän mukaan hän ja hänen lähipiirinsä ovat saaneet arkkitehtitoimistoForma-Futuran omistajalta Leila Tuomiselta yli 200 000 euron arvosta lahjoja ja etuuksia, jotka ovat vähintäänkin olleet omiaan vaikuttamaan Peltomäen toimintaan. Tuominen toimi samaan aikaan suunnittelijana tai konsulttina useissa kaavamuutosasioissa, joiden käsittelyyn Peltomäki virkatehtävissään osallistui.

Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2006–2011. Peltomäki toimi tuolloin Vantaan apulaiskaupunginjohtajana ja kaupunginjohtajana.

– Peltomäen olisi pitänyt jäävätä itsensä. Peltomäellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työyhteisössään hankkeisiin, joissa Forma Futura on ollut mukana, syyttäjä Tuire Tamminiemi kertoi.

Puolustus vetoaa läheisiin ihmissuhteisiin

Peltomäen ja Tuomisen puolustusten mukaan kysymys on edelleen siitä, että Tuomisen maksamat lainat, ulkomaanmatkat ja muut väitetyt edut liittyvät läheiseen ihmissuhteeseen. Peltomäki on puolustuksen mukaan saanut muun muassa lainoja ja vuokrannut asuntoa Tuomiselta ennen ja jälkeen virkasuhteensa, eivätkä ne ole mitenkään liittyneet Peltomäen tehtäviin Vantaan kaupungilla. Puolustuksen mukaan kyse ei edes ole eduista, eikä Tuomisella ole ollut motiivia vaikuttaa Peltomäkeen.

– Kovasti kaukonäköinen olisi pitänyt olla, jos Tuominen olisi 12 vuotta ennen Peltomäen virkasuhteen alkua ennustanut, että tämä aloittaa kaupungilla virkasuhteessa, Tuomisen asianajaja Matti Manner sanoi.

– Tässä on kysymys siitä, että Tuominen on hyvin menestynyt henkilö, jolla on ollut mahdollista avustaa hänelle läheisiä henkilöitä, Manner sanoi.

Peltomäki tai Tuominen eivät halunneet vielä kommentoida asiaa tarkemmin. Molemmat aikovat hakea valtiolta hyvitystä oikeudenkäynnin kestosta. Syyttäjä ei halunnut vielä kommentoida tarkemmin rangaistusvaatimusta.
Olli-Pekka Paajanen

 

 

”Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt…” – työntekijäliitto varoittaa katastrofista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
pau-posti

Työntekijäliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU näkee hallituksen postilakiesityksessä lukuisia ongelmia.

Se on huolestunut erityisesti siitä, että kirjeiden kulkunopeus on hidastumassa merkittävästi – lähes puoleen nykyisestä.

PAU:n mukaan käytännössä postinjakelu harvenee 2–3 kertaan viikossa. Kirje voi viipyä matkalla jopa viikon.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huomauttaa, että lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun.

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakelun viitenä päivänä viikossa.

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.

– Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt, niin voi vain kuvitella, millainen meteli syntyy, jos jakelua heikennetään entisestään, Nieminen varoittaa.

Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi. Outoa logiikkaa.

Hän pelkää, että yleispalvelun heikentäminen hävittäisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi osa-aikatyötä postialalla. Se heijastuisi myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan.

Hallitus on vakuuttanut maaseudun sanomalehtijakelun toimivan myös tulevaisuudessa. PAU muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

– Lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa.

Nieminen huomauttaa, että sanomalehti on markkinaehtoinen tuote.

– Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sitä ei Postin jaa.

Lakiesityksessä Postille säädetään velvoite kilpailuttaa jakelu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella.

– Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi, vaan Postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Hänen mielestään jo nyt on ollut nähtävissä kehitys, jossa jakelu on siirtynyt yritykselle, joka työllistää vain niin sanottuja itsensätyöllistäjiä. He ovat usein pakkoyrittäjiä, joilla on työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan, mutta työnantaja kohtelee heitä kuin yrittäjiä.

– Halutaanko postinjakelusta ammatti, jota leimaa tulojen epävarmuus, ja jolla on lähes mahdoton elättää itsensä ja perheensä, Nieminen kysyy.

”Uskomattoman hienot” — Yle: Linnan kättelyilta mittautti huippuluvut

Kuva: Lehtikuva

Linnan juhlat -lähetys keräsi ennätysyleisön itsenäisyyspäivänä, Yle kertoo. Lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,6 miljoonaa, ja enimmillään sitä seurasi yli 2,7 miljoonaa katsojaa. Luvut selviävät Finnpanelin tv-mittaritutkimuksesta.
Lisäksi Yle Areenassa suoraa Linnan juhlien lähetystä käynnistettiin yli 250 000 kertaa.

– Ovathan nämä luvut uskomattoman hienot ja kertovat paitsi pitkästä perinteestä tv-katselussa, mutta myös hyvin tuotetuista ohjelmista, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.

Myös Kohti Linnan juhlia- sekä Linnan jatkot -nimiset lähetykset kiinnostivat kansalaisia. Enimmillään ennakkolähetyksellä oli 1,8 miljoonaa katsojaa ja jatkoilla 1,3 miljoonaa katsojaa.

AVAINSANAT

Pekka Ervasti yhtyy tutkija Railon ehdotukseen Ylen tilanteen perkaamiseksi: ”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää”

Kuva: Lehtikuva

Palkittu toimittaja, entinen yleläinen Pekka Ervasti yhtyy tutkija Erkka Railon ehdotukseen Ylen tulehtuneen tilanteen selvittämiseksi.

Railo on ehdottanut, että luotettava ulkopuolinen taho tekisi selvityksen Ylen tilanteesta.

Ervasti kirjoittaa asiasta Maaseudun Tulevaisuudessa.

”Tämä voisi olla hyvä keino kiihkottomasti selvittää, saako yleisö verorahoillaan niin luotettavaa, riippumatonta ja kriittistä journalismia kuin sille on uskoteltu.”

Toinsena vaihtoehtona Ervasti pitää jonkinlaisen välittäjän valitsemista.

”Tällainen ulkopuolinen, yleistä luottamusta nauttiva henkilö tai organisaatio voisi selvityksen jälkeen tehdä omat ehdotuksena Yleisradion journalismin uskottavuuden pelastamiseksi.”

Ervastin mukaan ongelmaksi jää kuitenkin se, kuka tai mikä taho tällaisen prosessin käynnistäisi.

”Yleisradion sisällä tai sitä valvovissa elimissä ei siihen näytä olevan innostusta.”

AVAINSANAT

Stubb yllätti — kutsui Sipilää entiseksi pääministeriksi

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) yllätti Twitter-seuraajansa itsenäisyyspäivänä jakamalla kuvan, jossa hän esiintyy tuttujen päättäjien seurassa.

Asia, joka useimpia kuvassa olevia yhdistää, on se, että he ovat kaikki olleet pääministereinä. Englanninkielinen saateteksti ”former prime ministers” viittaa juuri tähän.

Heistä Stubbin lisäksi kuvassa ovat Esko Aho, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen.

Sen sijaan kuvassa keskellä oleva, kohun keskelläkin viime ajat elänyt Juha Sipilä ei sen sijaan ainakaan vielä ole entinen pääministeri, kuten Stubbin tekstistä voisi olettaa. Teksti lienee lapsus, koska Stubbin Facebook-tilillä Sipilän asema nykyisenä pääministerinä on huomioitu.

Elossa olevista entisistä pääministereistä kuvasta puuttuvat kokonaan Mauno Koivisto ja Anneli Jäätteenmäki.

Soinin sairausloma jatkuu — myös lentokielto voimassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ulkoministeri Timo Soinin sairausloma ja siihen liittyvä lentokielto jatkuvat 11.12. asti. Aiemmin Soinin kerrottiin olevan sairauslomalla 5.12. asti.

Ministeriön mukaan Soini suorittaa virkatehtäviään sairausloman aikana kuitenkin osittain ja vastaanottaa perjantaina Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault’n, joka vierailee Suomessa.

AVAINSANAT