Ylen Ykkösaamussa työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin kertoi toivoneensa työmarkkinaosapuolien neuvottelevan keskenään, miten vientivetoinen palkkamalli toteutetaan. Jos sopua ei synny, perälautana on hallitusohjelma ja hallitus säätää asiasta lailla.

Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla pääministeri Petteri Orpo (kok.) tuki Satosen linjaa.

Työministeri Satonen kiistää Demokraatille, että hallitus olisi perääntymässä vientivetoisen palkkamallin kirjaamisesta lakiin.

Hän toteaa, että Suomessa pyritään samaan mitä sosialidemokraattinen pääministeri Göran Persson teki Ruotsissa reilut 25 vuotta sitten.

– Aivan sama keissi.

Ruotsissa solmittiin vuonna 1997 niin kutsuttu industriavtal eli teollisuussopimus. Tähän puitesopimukseen yhtyivät niin palkansaajat, työnantajat kuin sovittelijakin. Sopimuksen mukaan Ruotsin vientialat määrittävät yleisen varan (märket) palkankorotuksille.

Ruotsin teollisuussopimuksenkin tekeminen lähti Satosen mukaan siitä, että työmarkkinajärjestöjen annettiin neuvotella malli. Muutoin hallitus olisi toiminut asetuksen kautta.

Hän toteaa, että jos Suomessa ei sopua synny, sitten edetään hallitusohjelmakirjauksella, joka on sitova.

SATONEN jatkaa, että mikäli Suomessa päästäisin Ruotsin kaltaiseen malliin, paikallisesti voitaisiin maksaa työvoimapulatilanteissa jollakin alalla enemmän.

– Jos esimerkiksi Kymenlaaksossa on pula hoitajista, siellä voidaan maksaa enemmän, jotta he saavat hoitajia sinne… Se voi olla toki jokin yksityinenkin ala tietenkin, jos on pula esimerkiksi ahtaajista, Satonen selventää.

Ruotsin valtakunnansovittelija on tulossa marraskuun alkupuolella Suomeen esittelemään heidän malliaan. Tilaisuuteen on Satosen mukaan kutsuttu paitsi työmarkkinakeskusjärjestöt myös ammattiliittoja.

Työministeri ennakoi myös, että tämän jälkeen perustetaan kolmikantainen työryhmä pohtimaan pelkästään vientivetoista palkkamallia.

– Totta kai, jos löydetään neuvottelemalla ratkaisu, se on mielestäni parempi kaikkien kannalta.

Palkanmuodostus on Suomessa ollut käytännössä jo varsin vientivetoista. Hiljattainen kunta-alan ratkaisu teki tähän kuitenkin poikkeuksen.

Satosen mukaan hallituksen nyt kaavailema malli olisi estänyt viimevuotisen kunta-alan sopimusratkaisun.

– Sillä tavalla kyllä, että idea on se, että valtakunnan taso (kustannustaso) on sama.

Satosen mukaan hallituksen esittämä malli ei kuitenkaan olisi estänyt kunta-alan kierroksen kaltaisen korotuksen maksamista paikallisesti, jos sille olisi ollut työvoimapulasta johtuva tarve.