– Tällä hetkellä kansakuntamme syntyvyys ja maahanmuuttopolitiikka ei valitettavasti
ole kestävällä pohjalla. Maamme talous ei ole kestävällä pohjalla. Maamme sisäinen
arvokeskustelu ei ole kestävällä pohjalla.

Tavio käytti kokoomukseen usein liitettyä iskulausetta ja sanoi, että ”perinteisten koti, uskonto,
isänmaa -arvojen kannattajien on oltava nykypäivänä rohkeita”.

Tätä seurasi tuttua mediakritiikkiä:

Sähkön hinnanousu ja siihen reagoiminen on ollut tällä viikolla pyörivien eri puolueitten eduskuntaryhmien kesäkokousten ykköshuoli.

TAVION MUKAAN perussuomalaiset vaatii sähkön hintaan vaikuttavien verojen laskua. Puolue halua myös lisätä turpeen energiakäyttöä ja määritellä sen uusiutuvaksi energiaksi. Se puuttuisi myös EU:n päästökauppaan.

– Päästökaupan keskeyttämisellä voidaan laskea sähkön hintaa, arviolta jopa 30-50 prosenttia.

Tavio kritisoi myös pääministeri Sanna Marinia ja omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä Tytti Tuppuraista (sd.) Fortumin omistaman Uniper-yhtiön vaikeuksien hoitamisesta.

– Kyseessä on hallitukselta täysi epäonnistuminen, joka vaatii yhä vastauksia.

Tavio sanoi, että perussuomalaiset vaatii hallitukselta vastauksia jo aiemmin esittämiinsä kysymyksiin sekä selvitystä eduskunnalle, ”miten hallitus toimi Uniper-sotkussa tai oliko se edes toimintakykyinen Marinin juhlinnan keskellä”.

Perussuomalaisten eduskuntavaalitavoitteeksi Tavio nimesi sen, että puheenjohtaja Riikka Purrasta tulisi pääministeri.

Purra aloitti oman puheensa moittimalla hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Soteuudistus on hänestä ”kuin pyramidihuijaus”.

– Päivystyksissä on kriisin eikä hoitotakuu toteudu. Viimeisimpänä päin seinää ajoi hoitajamitoitus, Purra jatkoi.

MOITETTA SAI myös ulkoministeriön päätös käynnistää valmistelut kansallisen humanitaarisen viisumin käyttöönotosta.

– Kyseessä oli todennäköisesti vastalahja siitä, että vihreät joutuivat nöyrtymään perussuomalaisten edistämien rajapykälien kohdalla, Purra sanoi.

Hänen mukaansa viime päivät hallituspuolueet ovat kilpailleet erilaisilla ehdotuksilla kasvavien laskujen helpottamiseksi.

– Pienituloisella on ennen vaaleja paljon ystäviä, mutta valtion taloustilanne mahdollistaa huonosti vaalitäkyt, jotka eivät vastaa tarkoitustaan.

Purran mukaan monet perussuomalaisten vaatimukset liittyvät ilmastopolitiikan järkevöittämiseen.

– Paheneva energiakriisi ja toimeentulon haasteet huolehtivat siitä, että muut puolueet peruuttelevat ja tulevat perussuomalaisten linjalle. Tämän aloitti pääministeripuolue sosiaalidemokraatit, joka ehdotti päästöoikeuksien lisäämistä sähkönhinnan laskemiseksi. Hyvä esitys, kannatamme sitä. Esitimme samaa jo viime lokakuussa. Valitettavasti sittemmin tilanne on kärjistynyt eikä toimi yksinään enää ratkaisuksi riitä, Purra sanoi.

SDP:ssä ajatuksena on ollut, että päästöoikeuksien absoluuttiseen määrään ei puututtaisi, vaan sama määrä oikeuksia voitaisiin kerätä markkinoilta myöhemmin tilanteen tasaannuttua pois.

HALLITUKSEN FINANSSIPOLIITTINEN linja on Purran mukaan ollut viskoa rahaa ympäriinsä.

– Tärkeysjärjestystä ei ole. Suurin uhka heikoimmassa asemassa olevien keskeisille palveluille ovat suomalaisten kannalta epäolennaiset menokohteet, julkisen talouden tehottomuus ja velkarahan syytäminen ulkomaille. Tämän tuloksena Suomen verotus on kireää eikä talous kehity. Veroja ei voida laskea, mikäli turhista menokohteista ei luovuta. Me haluamme, että työstä jää rahaa käteen eikä iso koura vie siitä valtavaa osaa, Purra sanoi sen koommin määrittelemättä, mitä keinoja veropolitiikassa käytettäisiin.

– Kaikki tietävät, mistä perussuomalaiset ensimmäisenä säästäisi. Sen sijaan, että muut puolueet valehtelevat, että tämä ei ole mahdollista, olisikin hyvä, että ne ihan itse kertoisivat, mistä ne aikovat säästää. Myös kokoomus. Kitkuttava talouskasvu ei kroonisia ongelmia korjaa, Purra jatkoi ja lienee selvää, että hän viittasi ensimmäisellä säästökohteella maahanmuuttoon.

Purran mukaan perussuomalaiset ajaa ”sinivalkoista siirtymää”. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa muun muassa kansallista etua, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta mutta on myös ”uudenlainen teollisuuspolitiikan malli”.

– Sinivalkoinen siirtymä haluaa purkaa ongelmallisia kauppapolitiikan riippuvuuksia, myös suhteessa Kiinaan, vaikka se onkin vaikeaa. Jotain pitää oppia siitä, mitä Eurooppa tällä hetkellä todistaa. Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2000-luvulla pudonnut 20 prosenttiin. Jos otetaan huomioon kaikki välilliset vaikutukset, vientiteollisuuden osuus on noin 46 prosenttia BKT:stä. Kyseessä on edelleen hyvinvointimme tukijalka, mutta se on selvästi heikentynyt.

– Samaan aikaan eletään eräänlaista uudelleenteollistumisen aikaa. Turvallisuus-, toimitusvarmuus- ja huoltovarmuusseikat nopeuttavat tuotannon siirtymistä takaisin sinne, mistä se on lähtenyt. Jotkut asiantuntijat puhuvat ”pois Kiinasta” -ilmiöstä.

SINIVALKOISEN SIIRTYMÄN politiikka ei Purran mukaan suhtaudu ympäristöön väheksyen.

– Suomessa tuotettava tuote, meille suomalaisille ja vientiin, on huomattavasti ympäristö- ja ilmastoystävällisempi kuin Kiinasta, Intiasta tai Pakistanista tuotavat tuotteet. Suomalainen teollisuus on ympäristöteko, muiden etujen kuten työllisyyden ja verotulojen ohella.

Purra otti puheessaan kantaa myös peruskoulutukseen.

– Suomessa on paljon hyvää, mutta yhä enemmän ongelmia, erityisesti peruskoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa. Nämä siirtyvät yhteiskunnassa eteenpäin. Ei ole työntekijäosaajia, jos heitä ei amiksesta riittävällä osaamisella valmistu. Ei ole osaajia, jos nuoria koulutetaan väärille aloille. Eikä ole mitään minnekään, jos peruskoulun alasajo jatkuu.

SDP ilmoitti hiljattain haluavansa vahvistaa peruskoulua ja muun muassa laajentaa esiopetuksen kaksivuotiseksi.

– On hyvä, että sosiaalidemokraatit nostivat peruskoulun korjaamisen tarpeen esiin. En kuitenkaan usko, että sosiaalidemokraattisin opein ja arvoin tässä onnistutaan. Päinvastoin, juuri se on ajanut peruskoulua näihin ongelmiin. Koulu ei tarvitse lisää vapautta, ilmiöoppimista, avoimia tiloja, opettajan auktoriteetin purkamista tai lasten korottamista aikuisen rinnalle. Kaikki uudistukset eivät ole huonoja, mutta moni on.

Purran mielestä peruskoulua ”korjataan ainoastaan astumalla muutamia askeleita taaksepäin”.

– Opettajan auktoriteettia on selvästi vahvistettava, kouluun on lisättävä vaatimuksia ja niistä on pidettävä kiinni, lapsen ja nuoren velvollisuuksia on korostettava jatkuvasti lisääntyvien oikeuksien sijaan. Peruskouluun tarvitaan rajoja.

Tiedotustilaisuudessa Purra painotti medialle, että kyse ei ole siitä, että opettajien pitäisi saada käyttää fyysisiä kurinpitotoimia.

– Kyse on siitä, että opettaja luokkahuoneen ykkönen, se jota kuunnellaan ja jolla on mahdollista poistaa luokkahuoneesta häiriköivä henkilö, mahdollisuus antaa jälki-istuntoa, poistaa puhelin, mikäli sitä käytetään niin, että se häiritsee.

– Opettajalla tulee myös olla mahdollisuus sanoa vanhemmille, jotka puolustavat omia lapsiaan, vaikka syypää on jossain muualla, että tämä on asiatonta. Tästä jatkuvasti saamme kuulla opettajilta, että nykypäivänä mahdottomia tuntuvat olevan myös monien lasten vanhemmat.