tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Perussuomalaiset: Kaikki puolueet vaatimaan tuulivoimaselvitystä – Putkonen: ”Kunnanvaltuustot suuressa roolissa”

Kuva: Lehtikuva

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Leena Meri haastoi Tuumaustunnilla kaikki eduskuntapuolueet mukaan vaatimaan selvitystä tuulivoiman terveysvaikutuksista.

Meren mukaan puolueiden pitäisi sitoutua myös laittamaan tuulivoimakaavat ja rakentamisluvat jäihin ennen selvityksen valmistumista. Samoin jo käynnissä olevien voimaloiden toiminnan keskeyttämistä tulisi perussuomalaisten mukaan harkita paikallisesti.

Tuulivoiman väitettyihin haittoihin keskittyvää teemaa oli pohjustamassa myös kaksi kokemusasiantuntijaa, jotka todistivat ihmisten ja tuotantoeläinten saamista monenkirjavista oireista ja väittivät niiden johtuvan tuulivoiman matalataajuuksisista infraäänistä.

– Me ollaan aina sellainen puolue, että lähdemme kansalaisten asialle. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, Meri sanoi.

Työmies Putkonen myönsi perussuomalaisten olevan hankkeessaan puolueena yksin ja vertasi tilannetta haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen eli niin sanottuun ”paskalakiin”, jota perussuomalaiset vastustivat 2011 eduskuntavaalien alla.

Hän myös korosti kuntien asemaa tuulivoimakysymyksen ratkaisemisessa.

– Kunnanvaltuustot ovat tässä erittäin suuressa roolissa.

”Onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina?” – demariedustaja vaatii tekoja pakolaiskiintiön nostamiseksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Joona Räsänen.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaatii hallituspuolueita ryhtymään sanoista tekoihin pakolaiskiintiön nostamiseksi.

Pakolaiskiintiön nostamisen avulla Suomi auttaisi kaikkein eniten hädänalaisia ihmisiä, lapsia, naisia ja lapsiperheitä. Sekä keskustan että kokoomuksen useammat ministerit ovat aikaisemmin ilmoittaneet valmiudestaan korottaa pakolaiskiintiötä. Räsäsen mielestä on selvää, että hallituksen arvopuhe ei voi jäädä vain sanahelinäksi.

Niin pääministeri Sipilä kuin valtiovarainministeri Orpo ovat julkisuudessa väläyttäneet tahtoaan nostaa Suomen pakolaiskiintiötä nykyisestä. Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä. Sanojen jälkeen pitää olla tekojen vuoro. Vai onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina, Räsänen kysyy.

Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä.

Räsäsen mukaan maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on juuri keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, jotka oleskelevat esimerkiksi pakolaisleireillä. Pakolaiskiintiön nostaminen ei Räsäsen mielestä poista tarvetta saada Euroopan laajuinen muuttoliike hallintaan ja unionin ulkorajojen valvonta kuntoon.

Jatkossakin Suomen on edistettävä sitä, että kaikki Euroopan maat kantavat oman vastuunsa humanitäärisistä kriiseistä. Tässä Suomi onkin jo näyttänyt hyvää esimerkkiä unionin sisäisten siirtojen vastaanottamisessa. Samaa on vaadittava myös muilta EU:n jäsenvaltioilta.

Räsäsen mukaan pakolaiskiintiöjärjestelmän suurempi hyödyntäminen on keino vähentää niin ihmisten turvautumista ihmissalakuljettajiin kuin ihmisten omatoimista ja vaarallista hakeutumista Välimeren yli Eurooppaan.

Jutta Urpilainen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi

Ulkoministeri Timo Soini (uv.) on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen. Tehtävän alueellinen painopiste on Afrikka.

Urpilainen seuraa tehtävässään Pekka Haavistoa (vihr.). Haavisto on hoitanut tehtävää kaksi vuotta, ja hän on ollut myös aiemmin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Nimitys on Urpilaiselle henkilökohtainen palkaton tehtävä, jota hän hoitaa kansanedustajan työn ohella.

Ulkoministeriön mukaan Urpilaisen nimitys vahvistaa Suomen panosta kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

Perustuslakivaliokunta yrittää pusertaa sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.