Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Perussuomalaisten kantojen peesailu tai haastaminen heidän omilla agendoillaan voi olla kohtalokasta ”peruskokoomuslaisille”

Lehtikuva
Toimituksen kommentit

Heikki Sihto

Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvattuna kameran etsimessä kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä 22. tammikuuta 2020.

Nyt eletään vastakkainasettelun aikaa. Erilaiset ääripäät hallitsevat keskustelua. Myös poliittinen kenttä on Suomessa jakautunut.

Heikki Sihto

Demokraatti

Sen ääripäät, vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan. Niiden vastakkainasettelu – osin todellinen, osin tarkoituksella rakennettu – on osoittautunut eduksi kummallekin.

Selvemmin poliittisen kentän keskelle sijoittuvat SDP, keskusta ja kokoomus – perinteiset isot puolueet – joutuvat kamppailemaan rajummin äänestäjistä. Pahimmin kannatustaan menettäneen keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni jo pohti Helsingin Sanomien haastattelussa, voiko puolue enää nousta nykyisestä kannatusalhostaan. Vaikka Kulmunin kommentissa oli mukana oman kannattajakunnan pelottelua ja herättelyä, kertoo se myös puoluekentän muutoksesta.

Poliittinen tilanne on herättänyt puolueissa pohdintaa erilaisista uusista yhteistyökuvioista. Tähän liittyvät myös muutokset eri puolueiden arvoissa. Demokraatti kertoo aiheesta enemmän vuoden ensimmäisessä numerossaan.

Perussuomalaisten kantojen peesailu tai haastaminen heidän omilla agendoillaan voi kuitenkin olla kohtalokasta.

Tähän saakka perussuomalaiset eivät ole löytäneet muista puolueista yhteistyökumppaneita. Tosin vastentahtoisuus on ollut suurelta osin molemminpuolista. Oppositiossa olevasta kokoomuksesta on tullut jo useita puheenvuoroja, joissa on löydetty yhteistä perussuomalaisten kanssa. Esimerkiksi kokoomuksen varakansanedustaja ja kunnanvaltuutettu Atte Kaleva totesi Verkkouutisten kolumnissaan, että ”erimielisyydet perussuomalaisten kanssa eivät liity maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen vaan suhtautumiseen EU- ja Venäjä-politiikassa”. Kaleva haluaa kokoomuksen ”kirkastavan ideologista linjaansa ja muodostavan oikeistolaisen vastavoiman punavihreälle blokille.

Valtiotieteen emeritusprofessori Heikki Paloheimo on arvioinut, että kokoomus on jakaantumassa kansainväliseen yhteistyöhön luottavaan siipeen sekä kansallisia suojamuureja rakentavaan ”peruskokoomuslaiseen” siipeen. Perussuomalaisten kantojen peesailu tai haastaminen heidän omilla agendoillaan voi kuitenkin olla kohtalokasta. Paloheimokin varoittaa, että kannattajista kilpailtaessa perussuomalaiset todennäköisesti voittaa peruskokoomuslaiset.

Myös vihreiden vaikuttaja Osmo Soininvaara on haarukoinut tulevia hallitusvaihtoehtoja – vastakkainasettelun pohjalta – jos kannatuskriisissä rypevä keskusta päättäisi lähteä hallituksesta. Soininvaara näkee kaksi vaihtoehtoa: kokoomus nousee hallitukseen, jossa on myös vihreät tai seuraava hallitus rakennetaan kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan.

Tilanne on haastava politiikan keskikentällä pelaaville SDP:lle ja keskustalle. Tosin pitää muistaa, että puolueiden kannatusluvut voivat kääntyä nopeastikin. Hyvää tilanteessa on se, että politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Tästä kertoo osaltaan jouluna perustettu Silakkaliike. Ääriajattelua vastustavan liikkeen Facebook-sivuilla on tammikuun lopussa jo 27 000 jäsentä. Vastakkainasettelu voi myös kääntyä itseään vastaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
29.7.2020
Tässäkö on uusi hoitajamitoitus? – kokoomus ajautui Kainuun korpeen EU-politiikkansa kanssa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE