Perussuomalaisten puheenjohtajaksi jatkokaudella ilman haastajia kokouksessa valittu Riikka Purra totesi avauspuheenvuorossaan ennen uudelleenvalintaa kesän olleen mielenkiintoinen.

– No, ei teeskennellä, se on ollut todella vaikea, hän kuvasi.

– Pitkään jatkuneiden raastavien hallitusneuvotteluiden jälkeen aikaan saatiin neljän puolueen hallitus ja sille mukiinmenevä ohjelma, jolla tätä maata pannaan kuntoon, vuosien kaltoinkohtelun jälkeen. Edes hallitusohjelman eduskuntakäsittely ja opposition valitusvirsi eivät ehtineet loppua, kun alkoi silmittömyydessään ennen näkemätön perussuomalaisten vanhojen sanomisten ajojahti, joka tulee jäämään Suomen poliittiseen mediahistoriaan. Onhan vastaavia ennenkin nähty, ja olemme niihin sekä puolueena että sen yksittäisinä edustajina varsin tottuneita, mutta nyt, hallitukseen osallistumisen myötä, sen laajuus, voimakkuus, epärehellisyys ja käytettyjen metodien röyhkeys olivat täysin ennen kokemattomia, Purra julisti.

– Ennen kuin hallitus tai sen yksittäiset ministerit olivat ehtineet muuta kuin esitellä ja puolustaa hallitusohjelmaa, kaivettiin vuosien, jopa vuosikymmenten takaisia, kontekstistaan irrotettuja epäilyttäviä kommentteja ja rumia sanoja osoittamaan, että surkea ministeri, surkea hallitus, surkea ihminen. Paha. Rasisti. Fasisti. Natsi. Paha, paha, paha, paha ihminen. Synnytettiin mediaan nojaava joukkohysteria, joka perustui lastenohjelmista tuttuun maailmankuvaan, Purra sanoi pitkälti median kritisoimiseen keskittyneessä puheessaan.

PURRAN mukaan media muun muassa “korjaa virheitä myöhässä, oikaisee jos jaksaa, kieltäytyy ymmärtämästä kieltä, sen vivahteita, sarkasmia, huumoria, tekee aina uusia analyyseja, jotka perustuvat edellisiin, joko täysin vääriin tai ainakin puutteellisesti rakennettuihin väitteisiin”.

– Vaikka kuinka tiedät, missä seisot, tiedät, mitä mieltä olet nyt ja mitä mieltä olet ollut 15 vuotta sitten, ja että et ole syyllistynyt siihen, mistä sinua syytetään, valtava vyörytys horjuttaa. Niin sen on tarkoituskin.

Purra syytti “joitakin” toimittajia “läpikierojen ja manipulatiivisten toimintatapojen” ymmärtämisestä ja journalistin ohjeiden hylkäämisestä.

– Ensin hämmästyttää, sitten raivostuttaa ja lopuksi kyynistää. Kun lopulta saat lukea lehdestä, että 15 vuoden takaisten yksityisenä henkilönä kirjoittamiesi ironisten somekommenttien voidaan rinnastaa olevan kuin alku 7 miljoonan ihmisen teolliselle tappamiselle juutalaisten holokaustissa, ja että puolueesi pitäisi kieltää, sinulla vain ei ole enää sanoja kuvaamaan tätä kaikkea.

Purra sanoi saaneensa paljon kannustavaa palautetta perussuomalaisilta ja muiltakin, mutta hänen mukaansa nämä mielipiteet eivät näkyneet mediassa lainkaan.

PURRA sanoi, että samanlainen poliittinen psykologia kuin nyt piti Suomea hallussaan 1960- ja 1970-luvuilla.

– Tuolloin yksi pieni ja yksi suuri puolue eristettiin hallitusvallasta ja näiden puolueiden poliitikkoja leimattiin vieraan vallan agenteiksi, uusnatseiksi, äärioikeistolaisiksi ja fasisteiksi. Kyyniseen valtapeliin eivät osallistuneet vain poliitikot, vaan myös laajat joukot akatemian, tiedotusvälineiden ja kulttuurielämän edustajia. Oma valta betonoitiin syvälle yhteiskunnallisiin instituutioihin, ja jos perustukset näyttivät joskus hieman murenevan, lainattiin iso sementtilapio ja työnjohtajan megafoni Moskovasta.

– Tänäänkin poliittinen vastustaja tainnutetaan vyöryttämällä päälle syytöksiä, jotka tavallaan muistuttavat Neuvostoliiton ajan näytösoikeudenkäyntejä. Niissä ei ollut väliä, oliko syytetty syyllistynyt rikokseen tai voitiinko rikos näyttää toteen. Riitti, että syytetyn voitiin osoittaa niin sanotusti ”objektiivisesti” olevan vallitsevan järjestelmän vihollinen. Objektiivisuus ei tässä tarkoittanut riippumatonta ja tasapuolista arviointia, vaan päinvastoin, objektiivisuuden kriteerit saneli syyttäjä. Niin nytkin. Myönnät, olet syyllinen. Kiellät, olet syyllinen. Selität, olet syyllinen. Et selitä, olet syyllinen, Purra jatkoi vyörytystään.

Hän kuitenkin jatkoi, että suomalainen liberaali demokratia on kypsempi ja tasapainoisempi kuin 50 vuotta sitten.

– Silti jokainen voi kysyä itseltään, millaista onkaan pohjimmiltaan se nykyaikana julistettu tasa-arvo- ja vapausaate, joka etsii rasisteja, fasisteja ja kansakunnan pettureita 15 vuotta vanhoista nimimerkillä kirjoitetuista ironisista somekommenteista tai siitä, että pitää erityisesti joistakin eläimistä? Aate, joka joutuu vastustajiaan leimatessaan ottamaan kilveksi esimerkiksi jyrkästi tasa-arvon vastaisia käytäntöjä, kuten burka-täyshuntuja?

HALLITUKSEN alkavasta syksystä on ennustettu myrskyistä. Purra sanoi, ettei hänellä ole tietoa, mitä syksy tuo tulleessaan.

– Mikäli oppositio myöhemminkin on vain sitä paljon kovaäänisemmän mediaopposition sivujuonne ja päähuomio on perussuomalaisten kaukana menneissä sanotuissa sanoissa, saa hallitus todennäköisesti toteuttaa varsinaista ohjelmaansa rauhassa. Mikäli kaikki hallituspuolueet ovat siihen valmiita.

Purra sanoi, ettei perussuomalaiset ole valmis myymään periaatteitaan.

– Emme lopeta puhumasta asioista, joista meidän toivottaisiin hiljenevän.

– Me olemme hallituksessa muuttaaksemme asioita, parantaaksemme rakkaan Suomemme tilaa, sen turvallisuutta, taloutta, kansalaisten hyvinvointia, vahvistaaksemme itsenäisyytemme ja oman päätösvaltamme arvoa.

Purra itse sanoi olevansa entistä vahvempi.

– En todellakaan pyydä, että hyväksytte tai olette samaa mieltä perussuomalaisten kanssa, puhumattakaan siitä, että anelisin kannattamaan meitä. Minusta on hienoa ja välttämätöntä, että Suomessa on erilaisia puolueita, ja äänestäjillä mahdollisuus valita omansa. Mutta jotakin pyydän. Nimittäin jos uskot tosiasioihin ja oikeudenmukaisuuteen ja sinua kiinnostaa enemmän asioiden oikea, todellinen laita kuin se, mitä niistä kovaäänisimmin väitetään, selvitä itsellesi, mitä kesän aikana oikeasti tapahtui. Pidä mielipiteesi, vaikka kuinka erilaiset meihin nähden, mutta arvosta mielipiteenvapautta, arvosta sananvapautta, arvosta demokratiaa, arvosta tosiasioista kertovaa tiedonvälitystä ja arvosta ihmistä.

ENNEN Purraa puheenvuoron oli käyttänyt perussuomalaisten puoluetoimistossa työmies-tittelillä työskentelevä Matti Putkonen. Hänkin keskittyi sättimään mediaa.

Hän väitti perussuomalaisten vaalivoiton suututtaneen median.

– Mediassa käynnistyi ennennäkemätön, törkeä ja ja asioiden todellisesta laidasta piittaamaton parjauskampanja. Median tavoitteena on ilmeisesti ollut ja on kaataa edelleen hallitus tyhjänpäisillä uutisilla ja asioilla, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen sisäpolitiikan kanssa.

Yleisradiota Putkonen syytti valeuutisista.

– Yle ja Hesari etunenässä ovat valeuutisoinnillaan vahingoittaneet Suomen kansainvälistä mainetta.

Pöyristyttävimmäksi asiaksi Putkonen nosti “turkkilaisapinoista” kirjoittamisen. Helsingin Sanomat oikaisi sittemmin, että Purra käytti termiä vuonna 2008 yksikössä “turkkilaispina” yhdestä häntä seksuaalisesti ahdistelleesta henkilöstä.

– Riikka ei milloinkaan nimitellyt kaikkia turkkilaisia. Riikka suuttui yhdelle vetoketjuaan avaavalle turkkilaismiehelle, jonka toiminta oli törkeää seksuaalista häirintää. Ajatelkaa, “me too -Suomessa” seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneesta naisesta tehtiin syyllinen.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) pyysi anteeksi ”hallituksen jäsenen epäsopivia, vuosien takaisia kommentteja” Turkin ulkoministeriltä.

– Media vaatii jatkuvasti anteeksipyyntöjä. Yksi olennainen anteeksipyyntö teiltä on mediassa jäänyt pyytämättä. Se on anteeksipyyntö ulkoministeri Elina Valtoselta. Onko Elina Valtonen valmis pyytämään anteeksi Riikka Purralta ja oikaiseeko hän törkeän valeuutisoinnin perustana anteeksipyyntönsä myös turkkilaiselle ulkoministerikollegalleen, Putkonen sanoi.

Myös puoluesihteeri Arto Luukkanen moitti puoluekokouksessa mediaa. Hän muun muassa syytti Helsingin Sanomia ja Yleä “ristiretkestä” perussuomalaisia vastaan.