Perjantain aikana valiokunta kuuli asiantuntijoita ja käsitteli valiokuntaneuvosten kirjoittaman lausuntoluonnoksen, joka koski ainoastaan perustuslakivaliokunnan aikaisemmassa lausunnossaan edellyttämää välttämätöntä muutosta eli pontta maahanpyrkijän jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä. Hallituksen lakiesityksessä oikeusturvamenettelyä ei ollut PeVin mukaan riittävästi perusteltu.

Käytännössä kyse on rajalta käännytetyn henkilön mahdollisuudesta valittaa suomalaisen rajaviranomaisen päätöksestä. Käännytyslaki antaisi toteutuessaan viranomaisille valtuudet estää maahanpyrkijöiltä kansainvälisen suojelun hakeminen Suomesta, ellei kyse ole erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.

Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ei kokouksen jälkeen täsmentänyt miten valittaminen mietintöluonnoksen mukaan tapahtuu tai mikä viranomainen mahdolliset valitukset käsittelisi.

– Lakiehdotus voidaan tällä hallintovaliokunnan muutoksella käsitellä perustuslain 73 pykälän mukaisessa järjestyksessä rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Toisin sanoen hallintovaliokunnan mietintöluonnos, sen sisältämä säännös jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä täyttää perustuslakivaliokunnan lausunnon vaatimukset, Vestaman sanoi.

MIKÄLI käännytyslaki menee läpi eduskunnassa, se on voimassa vuoden. Laki voidaan ottaa käyttöön kuukaudeksi kerrallaan valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteisellä päätöksellä Suomen itärajalla. Lakiesitys on ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, joten se vaatii perustuslain muuttamista pikamenettelyllä. Tämä edellyttää eduskunnalta 5/6-enemmistöä.

Perustuslakivaliokunta sisällytti uuteen lausuntoonsa myös valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia, joita hallintovaliokunta voi halutessaan toteuttaa.

– Valiokunta katsoi, että hallintovaliokunnan olisi syytä muuttaa sitä säännöstä, jonka mukaan rajaviranomainen ei voi uudelleenarvioinnissaan ottaa uusia seikkoja huomioon, Vestman sanoi.

Mikäli hallintovaliokunta huomatukseen tarttuu, rajaviranomaiselle voisi kirjoittaa lakiin mahdollisuuden huomioida myös saamansa uudet tiedot ennen kuin hän mahdollisen käännytyspäätöksensä tekee.

Sen lisäksi PeV huomauttaa, että rajaviranomainen voisi tarvittaessa todeta uusien tietojensa nojalla maahanpyrkivän ihmisen olevan sittenkin myös poikkeuslain oloissa oikeutettu turvapaikan hakemiseen. Tämäkään huomautus ei liity perustuslain säätämisjärjestykseen, joten hallintovaliokunnalla ei ole velvollisuutta sitä noudattaa.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN lausunto oli äänestystulos. Kaksi valiokunnan jäsentä jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Myös asiantuntijakuulemisten jatkamisesta äänestettiin. Valiokunnan enemmistö ei niiden jatkamista kannattanut.

Hallintovaliokunta käsittelee käännytyslain mietintöluonnosta seuraavan kerran maanantaina. Valmiin mietinnön odotetaan näillä näkymin olevan täysistunnossa tiistaina ja eduskunnan äänestyksessä perjantaina.