Vuoden 2019 tulopuolelle ehdotettiin Sitrasta 360 miljoonaa euroa.

Parlamentaarinen työryhmä päätyi tänä vuonna siihen, että Sitran rahat saavat jäädä.

Hallituspuolueista SDP:n toiveille esitettiin viime vuonna kovaa nurinaa. Ne puhuivat ”Sitran ryöstöstä”. Näin teki muun muassa silloinen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ja puheenjohtaja Petteri Orpo.

Rinteen hallitusohjelman mukaan Sitran tasetta ei olla hallituksen toimesta ottamassa aktiivikäyttöön. Paitsi – SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi hiljattain Talouselämässä, että Sitran pääomasta irrotetaan 100 miljoonaa euroa.

Sitran hallitus valmistelee asian tänä syksynä, ja hallintoneuvosto tekee esityksen pohjalta päätöksen.

– Kertapanostus täytyy käyttää Sitra-lain hengen mukaisesti, eli Suomen uudistamiseen ja paremman kilpailukyvyn aikaansaamiseksi. Yksi kohde voisi olla yliopistojen pääomittaminen. Yliopistot kaipaavat kipeästi vankempaa selustaa työlleen ja perustoimintojen rahoitukselle. Minusta tätä kannattaisi pohtia, Lindtman sanoi lehdelle.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on vahvistanut Demokraatille, että Sitran pääomasta otetaan Lindtmanin mainitsema summa.

Onko mahdollista, että pääomitetaan korkeakouluja?

– Periaatteessa on, mutta jos ajattelee sadan miljoonan euron tuottoja vuoden sisällä, se on hyvälläkin tuotolla 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ei sillä paljon Herran huonetta rakenneta, Rinne on kommentoinut.

Onko muita vaihtoehtoja?

– En osaa sanoa vielä tällä hetkellä. En ole osallistunut pohdintaan, Rinne sanoi.

Lindtmanin tavoin Sitran hallintoneuvostossa istuu Petteri Orpo. Sitran yliasiamiehenä puolestaan aloittaa vuoden alusta vielä hetken komissaarina toimiva Jyrki Katainen (kok.).

Orpo kertoo käyneensä Lindtmanin kanssa lyhyen keskustelun tämän ehdotuksesta korkeakoulujen pääomittamiseksi 100 miljoonalla eurolla Sitran tasetta hyödyntäen.

– Sanoin, että pitää nähdä esitys ja miettiä. Mutta sanoin jo heti, että jos Sitran pääomaa otetaan pois, on erittäin tervetullutta, että se silloin ohjataan toisaalle tulevaisuuteen ja tutkimukseen eli yliopistoille pääomittamiseen. En olisi ikinä hyväksynyt sitä, että se tulisi budjetin tilkkeeksi. Minun mielestäni tästä asiasta voidaan keskustella, Orpo sanoo Demokraatille.

Vielä hän ei kuitenkaan julistaudu sille kannalle, että asia olisi hänen puoleltaan täysin hyväksytty.

– Sen verran maailma on opettanut, että ensin kannattaa katsoa varsinainen esitys ja sen jälkeen sanoa varsinainen kanta.

Tämä ei lukeudu ajattelussanne kategoriaan ”Sitran ryöstö”?

– Se riippuu sitten täysin, mihin se ohjataan. Mutta jos se on niin, miltä se näyttää, että se on suomalaisen tutkimuksen tulevaisuuden eli lastemme hyväksi eli Sitran oman säädekirjan mukaisiin tehtäviin, niin silloin se on hyväksyttävämpi. En puhuisi ryöstöstä, Orpo vastaa.

Kokoomus on itse vaatinut hallitukselta korkeakoulujen pääomittamista miljardilla – mutta ei siis Sitran rahoilla.

Kokoomus on aloittanut oppositiokautensa kritisoimalla hallitusta siitä, että ”se lisää kaikki hallitusohjelman pysyvät menot etupainotteisesti”. Orpon mukaan pysyviä menoja ei lisätä ilman, että on tietoja pysyvistä tuloista.

Oppositiossa onkin kaivattu kokoomukselta konkreettisia tietoja, mitkä hallituksen toimista se jättäisi tekemättä.

Hallitus on päättänyt esimerkiksi parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Olisiko kokoomus jättänyt sen tekemättä?

– Me otamme tähän asiaan kantaa meidän vaihtoehtobudjetissamme. Tulemme tämän käsittelemään. Mutta kyllä minä ymmärrän sen lähtökohdan erittäin hyvin, että meillä on todella paljon pienituloisia eläkekäisiä. Meidän lääkehän olisi ollut verotuksen keventäminen, että heille olisi jäänyt heidän omista rahoistaan enemmän käteen ja sitten täsmätoimin helpottaa heidän asiaa. Se on asia, joka pitää harkita, Orpo sanoo.

– Me arvioimme vaihtoehdossamme varmaan, pystytäänkö ansiotuloverotuksen keventämisellä samaan vaikutukseen vai pidetäänkö hallituksen esitys voimassa, hän toteaa.

Orpo sanoo, että kokoomuksen lähtökohta vaaliohjelmassa oli ansiotulojen keventäminen miljardilla, mikä koskisi myös eläketuloa.

– Eli ihmisille jäisi enemmän käteen heidän tulostaan kuin että lähdetään antamaan keinotekoisia tyhjiä lupauksia jostakin satasesta, kun se oli tiedossa sekin, että se ei toteudu. Tavoite on siis sama, että myös pienituloisille eläkeläisille jäisi enemmän käteen, Orpo sanoo.

Koskeeko sama perusturvan korotuksia, (jotka hallitus panee toimeen)?

– Me käsittelemme näitä nyt parhaillaan. Olemme vasta saaneet hallituksen budjettiesityksen. Me teemme oman vastuullisen vaihtoehdon, jossa kannetaan huolta myös heikompiosaisista ja pienituloisista. Mutta samaan aikaan joudutaan miettimään, miten saamme työllisyyttä eteenpäin ja velkaantuminen pidettyä kurissa. Se ei ole yksinkertainen yhtälö.