HS:n tietojen mukaan Suomeen tuotuja huumeita olisi välitetty muun muassa suomalaisille katujengeille.

Ruotsissa maan hallitus on kertonut muun muassa haluavansa lisätä poliisin kameravalvontaa jengirikollisuuden torjumiseksi. Tavoite on myös, että poliisi voisi hyödyntää kasvojentunnistusta entistä paremmin jengirikollisten tunnistamiseksi.

Pääministeri Petteri Orpo kertoi tänään medialle eduskunnassa olevansa huolestunut siitä, että Ruotsin jengiväkivalta ja rikollisuus siirtyisi Suomeen.

Perussuomalaiset ovat omassa retoriikassaan puhuneet paljon ”Ruotsin tiellä olemisesta”.

ORPON mukaan hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset siitä, miten katujengiongelmaan Suomessa tartutaan. Orpo listasi medialle niin kovia kuin pehmeitäkin keinoja.

Orpo jatkoi sanomalla olevansa erittäin huolissaan suomalaisista nuorista. Hän totesi, että viime päivien uutiset nuorten väkivaltateoista ovat pysäytttäneet.

– Se pakottaa jokaisen heräämään siihen, että meidän täytyy kaikkien toimia, jotta me saamme nämä ilmiöt kitkettyä, mutta toisaalta autettua nuoria, että he eivät lähde tällaiseen.

ORPON mukaan Suomen ja Ruotsin välillä ei ole sovittu mistään konkreettisesta siinä, että Suomi auttaisi Ruotsia katujengiongelman torjumisessa. Orpo painotti, että viranomaiset toimivat yhteistyössä ja tietoa vaihdetaan.

– Jos ilmenee jotain, jossa me voimme auttaa, niin varmasti autamme, mutta tämä ei taida ratketa sillä, että me lähetämme joitakin poliiseja Ruotsiin.

Orpon mukaan on enemmän kyse esimerkiksi tietojen vaihdosta ja asiantuntija-avusta.

Orpo muistuttaa, että ainakin jo 2000-luvun alussa puhuttiin kansainvälisen rikollisuuden kasvusta. Tilanne on tästä kehittynyt pahempaan suuntaan. Myös puuttumisen ongelmiin pitää olla entistä vahvempaa ja määrätietoisempaa ja niissä pitää huomioida kansainvälinen ulottuvuus.

SISÄMINISTERI Mari Rantanen (ps.) toteaa Ruotsin hallituksen penäämistä uusista keinoista jengirikollisuutta vastaan, että Suomessakin on valvontakameroita.

– Ja niitä (kameroita) varmaan sopisi lisätä.

Rantanen on aiemmin väläyttänyt Suomessa henkilötarkastuksia alueille, joissa on ilmennyt merkittäviä määriä ryöstöjä ja väkivallan tekoja.

Hän näkee nyt myös Ruotsissa halun käyttää uudenlaisia pakkokeinoja sekä vähän samantyyppistä ideaa ihmisten tarkastamisessa ja kuuntelemisessa jo ennen varsinaista rikosepäilyä.

– Varmaan tämäntyyppisiä keinoja käytetään siellä kuin varmaan ehkä jatkossa meilläkin, toivottavasti, etukenossa.

– Ei tätä passaa päästää tuohon tilanteeseen. Siinä mielessä me olemme mielestäni nyt aika hyvällä aikaluupilla siihen nähden, mitä Ruotsi on, kun ruvetaan nyt vain reippaasti toimimaan. On ruvettukin jo, mutta tiivistetään ja tehostetaan entistä enemmän.

DÖDSPATRULLENIN rantautumisesta Suomeen Rantanen toteaa, että kaikkien pitää ymmärtää, että siinä on jälleen ylitetty yhdenlainen uusi porras.

– Siinä mielessä torjunnan täytyy olla tehokasta ja meidän pitää pystyä ottamaan kaikki keinot käyttöön.

Puhuttaessa poliisiavun lähettämisestä Ruotsiin Rantanen muistuttaa, että Suomen omat poliisiresurssit ovat todella pienet.

– Meillä on pienimmät poliisivoimat Euroopassa väestöpohjaan nähden. Ottaen huomioon Ruotsin laaja-alaisen ja pitkäkestoisen tilanteen, ei niitä kyllä valitettavasti suomalaisilla poliisivoimilla ratkota eikä varsinkaan sillä määrällä, jota voisimme varmaankaan harkita.

– Se on tietysti selvää, että kyllähän täältä tuetaan niin paljon kuin pystytään, Rantanen sanoo ja jatkaa, että yhteistyöstä on hyvä esimerkki se, että Suomen ja Ruotsin poliisi ovat tutkineet yhdessä Dödspatrullenin toimia.

Jos Ruotsi pyytäisi Suomesta poliisivoimia apuun, Rantanen lupaa, että se tutkitaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että tähän saakka tätä on väläyttänyt Ruotsin oppositiojohtaja ja entinen pääministeri.

– Minä en tässä vaiheessa lähtisi laukalle ennen kuin Ruotsin hallitus itse nostaa asian esiin.