Muun muassa sosiaalisen median perusteella ryhmä leimautuu Järvenpäähän ja sen nimi viittaa kaupungin postinumeroon. Rikoskomisario Jani Pulakka ei kommentoi STT:lle ryhmän nimeä tai sitä, missä kaupungissa se toimii. Ryhmittymä on tuonut itseään esiin sosiaalisessa mediassa, Pulakka kertoo.

Jengiin kuuluvat ihmiset ovat 18-26-vuotiaita nuoria aikuisia, Pulakka sanoo. Alaikäisiä toimintaan ei ole liittynyt.

Katujengiläiset ovat tehneet väkivaltarikoksia, ampuma-aserikoksia ja huumausainerikoksia, Pulakka kertoo. Osa rikoksista on ollut törkeäksi luokiteltuja.

Rikokset ovat Pulakan mukaan olleet suurilta osin sellaisia, joissa on ollut osallisina useita jengiin yhdistettyjä henkilöitä. Hän ei kerro tarkemmin rikosten ajankohdista, mutta sanoo niiden sijoittuvan “vuosien ajalle”.

Jengiin kuuluu Pulakan mukaan 15-30 henkeä. Tarkempaa määrää on vaikea sanoa, sillä katujengien kohdalla ei ole aina selvää, kuka tosiasiassa on jengin jäsen, hän sanoo.

- Nämä katujengit eivät ole niin tiukkarajaisia kuin esimerkiksi perinteinen järjestäytynyt rikollisuus, missä joko kuuluu jengiin tai ei.

PÄÄOSIN kantasuomalaisista muodostuvalla jengillä ei Pulakan mukaan ole selkeää johtajaa tai johtohahmoja, jotka koordinoisivat tai organisoisivat toimintaa. Muutama ihminen on kuitenkin ottanut ryhmässä suurempaa roolia.

- On sellaisia avainhenkilöitä, joiden katsotaan liittyvän suurempiin rikoksiin tai muutoin pitävän jonkinlaista valta-asemaa siellä ryhmässä, Pulakka sanoo.

Poliisin näkemyksen mukaan monet ryhmän jäsenistä ovat tunteneet toisensa pitkään.

– Toki vuosien mittaan on tullut uusia tuttavuuksia tähän porukkaan, joka on myöhemmin muodostunut katujengiksi.

Ryhmään kuuluu Pulakan mukaan myös vankilatuomioita suorittaneita ihmisiä.

Jengin toiminta on poliisin näkökulmasta pääpiirteittäin hyvin samantyyppistä kuin muillakin katujengeillä.

Ryhmällä on poliisin mukaan erilaisia kytköksiä myös muihin pääkaupunkiseudun katujengeihin.

SE, millä perusteella tietty ryhmä määritellään katujengiksi, perustuu poliisin käyttämään arviointityökaluun.

- Siinä arvioidaan, minkälaisia ominaispiirteitä tällä ryhmittymällä on, millaista rikollisuutta he tekevät, minkälaisista henkilöistä ryhmittymä koostuu ja kuinka tiiviisti se vaikuttaa jollain tietyllä alueella, Pulakka sanoo.

Jos ryhmittymä saa tarpeeksi “pisteitä”, se arvioidaan poliisin näkökulmasta katujengiksi ja sitä aletaan seurata tiukemmin.

Itä-Uudenmaan poliisin alueella toimii myös toinen katujengiksi määritelty ryhmittymä, Pulakka kertoo. Se on profiloitunut enemmän toisen polven maahanmuuttajien ryhmäksi.

Pääpiirteittäin jengin toiminta on Pulakan mukaan hyvin samantyyppistä kuin alueen toisen jengin: molemmat koostuvat suunnilleen samanikäisistä ihmisistä, ovat samankokoisia ja tekevät samantyyppistä rikollisuutta.

Toisen polven maahanmuuttajista koostuvassa ryhmässä on Pulakan mukaan ollut rikollista toimintaa pidemmän aikaa ja ihmiset ovat verkostoituneet esimerkiksi vankiloissa, mikä alkaa näkyä tiettynä dynamiikkana.

- Se alkaa näkyä lähinnä siinä, että toiminta ei ehkä ole enää niin näkyvää ja omaa toimintaa ei tuoda esiin niin paljon.

Kahden Itä-Uudenmaan jengin keskinäisiä välejä Pulakka ei kommentoi.

Itä-Uudellamaalla on lisäksi useita muita ryhmittymiä, joita poliisi seuraa tarkemmin, mutta joita ei ole määritelty katujengeiksi.

STT / Maiju Ylipiessa