Hänen mukaansa vain vajaa kolmannes suomenkielisistä poliiseista arvioi kielitaitonsa olevan tasolla, jolla he kykenevät hoitamaan työnsä myös ruotsiksi

Sen sijaan yli 80 prosenttia ruotsinkielisistä poliiseista täyttää lain asettamat kielitaitovaatimukset suomen kielen osalta.

Käytännön poliisityössä puutteellinen kielitaito ei kuitenkaan johda laajoihin ongelmiin, sillä ruotsinkielisten asiakkaiden määrä on suhteellisen pieni. Poliisit ovat myös harjaantuneita ongelmanratkaisijoita.

– Uskon, että tämä arvioidaan nyt poliisihallituksessa. Sitten myös poliisipäälliköt arvioivat. Sitten tietysti poliisiammattikorkeakoulussa hyvin tarkasti katsotaan tämä tutkimustulos, Risikko toteaa.

Risikko muistuttaa, että esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjien ruotsin kielen osaamiseen on viime aikoina pyritty saamaan parannusta.

– Luotan siihen, että meidän poliisit ovat kuitenkin niin valveutuneita ja osaavat hoitaa, että joka tapauksessa ihminen tulee autetuksi ja pyritään järjestämään sitten sitä omankielistä apua myöskin, Risikko sanoo.

Hän uskoo, että kaksikielisillä alueilla toimivien poliisien kielitaito myös harjaantuu. Ongelmia voi tulla, kun poliisi vaihtaa paikkakuntaa. Silloin kielitaitoon on kiinnitettävä huomiota.

Risikko nostaa esiin myös sen, että Suomessa on tällä hetkellä entistä enemmän kansalaisia eri kulttuureista, mikä aiheuttaa myös vaatimuksia poliisien kielitaidolle.

– Sen tähden on tärkeää, että poliisiasemalla olisi sekä ruotsinkielistä että mahdollisesti myös muiden maiden kieliä osaavia. Kansainvälisyys ja molempien kielien hallinta ovat totta kai tärkeitä huomioida. Kiinnittäisin kaiken kaikkiaan huomiota siihen, että meillä on jokaisella poliisiasemalla sitä kielitaitoa myös muihin kieliin kuin vain ruotsiin.