-Puolueet ovat käymistilassa, vastakkainasettelu korostuu, puolueiden kannatusvaihtelut ovat entistä suurempia ja jakolinjoja syntyy kaiken aikaa lisää, listasi Kestilä-Kekkonen viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta. Ilmastomuutos liittyy arvokysymyksiin maahanmuuton, tasa-arvon ja globalisaation rinnalla.

-Rakennemuutoksen myötä syntyy uusia töitä ja ammatteja. Uudenlaisessa tilanteessa äänestäjät kokevat, ettei enää ole puolueita, jotka ajavat meidän etuamme. Äänestäjä ei saata löytää puoluetta nykyisten puolueiden joukosta, sanoi professori Elina Kestilä-Kekkonen.

Päätoimittaja Kim Huovinlahden mukaan medialla on merkittävä rooli kansalaisten arvojen muokkaajana.

-Monien lehtien taustalta löytyi puolue. Oma lehti oli vaikuttavin tapa viedä omia ajatuksia eteenpäin. Nykyään lehtien omistukset ovat keskittyneet. Kaikki suuret lehtiyhtiöt ovat pörssissä, sanoi Huovinlahti.

Huovinlahden mukaan toimittajien määrässä on tapahtunut kymmenessä vuodessa noin 1 000 toimittajan vähennys.

-Se tarkoittaa sitä, että luemme täkäläisessä lehdessä kaksi päivää aikaisemmin Helsingin Sanomissa julkaistuja juttuja. Poliittisesta toiminnasta kirjoitetaan entistä vähemmän, muistuttaa Huovinlahti.

Uutisena Huovinlahti kertoi, että sanomalehtipaperia valmistaneen Kaipolan tehtaan lopettamisen jälkeen perussanomalehtipaperin valmistus loppui Suomessa. Samalla paperin hinta nousee yli 50 prosentilla. Valtaosa sanomalehtipaperista tullaan jatkossa tuomaan Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.