Tällainen tukijärjestelmä on ollut käytössä esimerkiksi Kaliforniassa, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Marita Laukkanen.

-  Pienituloiset ajavat keskimäärin vanhemmilla autoilla, ja paljon pienempi osa pienituloisista ostaa uusia autoja kuin suurituloisista, Laukkanen sanoo STT:lle.

Tulosidonnaista romutuspalkkiota ehdotti Uutissuomalaisen haastattelussa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.). Romutuspalkkion tarkoituksena olisi tukea pienituloisten autohankintoja.

Laukkasen mukaan ilmastorahaston idea on tukea pienituloisia, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia polttoaineiden hintojen nousulle, kun polttoaineiden päästökauppa alkaa EU:ssa vuonna 2027. Kaikkein vaikuttavinta romutuspalkkioiden kohdistaminen pienituloisille ei kuitenkaan ole, Laukkanen sanoo.

-  Näyttäisi siltä, että romutuspalkkio on ollut aiemmin Suomessa kustannusvaikuttavuudeltaan vaikuttavampi suurituloisten kohdalla.

Auton ostajan tulojen selvittämiseen ehdotus tuskin voisi kaatua, Laukkanen arvioi, sillä Suomessa on erilaisia tuloihin perustuvia tukia jo ennestään.

SUOMESSA on tähän mennessä toteutettu kolme erillistä romutuspalkkiokampanjaa.

Hallituksen parhaillaan lausuntokierroksella olevassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tulosidonnainen romutuspalkkio mainitaan uutena toimena. Palkkiota maksettaisiin vuosina 2027-2032 ja sen voisi käyttää nollapäästöisen uuden tai käytetyn auton ostoon.

Lisäksi hallitus aikoo ottaa käyttöön henkilöautojen romutuspalkkiot kahdelle tulevalle vuodelle. Juuri lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan autojen turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamisessa on tärkeää autokannan uudistuminen.

Laukkanen ei niele hallituksen turvallisuusperustelua purematta.

-  Olisi hyvä saada vähän faktaa pöytään, miksi Suomen autot ovat niin turvattomia. Ne eivät ole mitenkään erityisen vanhoja EU:n keskiarvoon verrattuna.

Laukkanen sanoo, että hallituksen esityksessä tavoitteena näyttäisi olevan verrattain suurituloisten tukeminen auton ostossa.

-  Tässä tuetaan yhtä toimialaa eli autokauppaa. Tavoitteena näyttäisi olevan tulonsiirto tietylle toimialalle ja tietyille autoilijoille, ei niinkään päästöjen vähentäminen.

LAUKKASEN mukaan autojen päästörajaa on nostettu hallituksen esityksessä tuntuvasti. Uusien henkilöautojen hiilidioksidiraja-arvo oli vuoden 2018 romutuspalkkiokampanjassa 120 grammaa kilometriltä, kun se nyt on hallituksen esityksessä 140 grammaa kilometriltä.

Tämä tarkoittaa sitä, että romutettavan auton tilalle voisi hankkia enemmän päästöjä tuottavan auton kuin aiemmissa kampanjoissa. Hallituksen esityksessä olevan arvion mukaan tämä päästöraja voi lisätä bensiini- ja dieselautojen menekkiä ja vähentää sähköautojen ja ladattavien hybridiautojen menekkiä.

-  Päästöt hyvin todennäköisesti vähenevät merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2018 ohjelmalla, Laukkanen sanoo.

Esityksen mukaan romutuspalkkioihin on varattu 20 miljoonaa euroa. Valtio maksaisi nollapäästöisten autojen hankinnasta 2  500 euroa ja muista autoista 2  000 euroa. Romutettavan auton tulisi olla vähintään 10 vuotta vanha.

Valtiovarainministeriöstä ei haluttu kommentoida tulosidonnaista romutuspalkkiota STT:lle, koska hallituksen esityksen luonnoksessa ei käsitellä tulosidonnaisuutta laajemmin.

BIOENERGIA ry sanoo hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa, että hallituksen ehdottama romutuspalkkio on kustannustehotonta ilmastopolitiikkaa ja varojen tuhlausta. Etujärjestön mukaan romutuspalkkio on päästövähennysvaikutuksiltaan lähes merkityksetön.

Suomen luonnonsuojeluliitto on samalla kannalla. Liiton lausunnon mukaan nollapäästöisten autojen hankinnasta maksettavan palkkion ero verrattuna muista autoista maksettavaan palkkioon on vain 500 euroa, joten sen vaikutus voi jäädä vähäiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin seurantatutkimuksen mukaan vuosien 2020-2021 kampanjassa romutuspalkkioista 71 prosenttia käytettiin sähköavusteisen pyörän hankintaan. 10 prosenttia hankki bensiini- tai dieselauton ja 8 prosenttia täyssähköauton. Autoja romutettiin noin 6  500 kappaletta ja palkkiota käytettiin noin 1  700 uuden auton hankintaan. Sähköpyöriä hankittiin yli 4  600 kappaletta.

Nykyisessä esityksessä mahdollisuutta sähköavusteisen pyörän hankintaan ei ole.

Heli Laakkonen/STT