- Tämä on varmasti kansainvälisen oikeuden eksperteillekin hyvin kiinnostava ja hyvin vaikea kysymys, Nuotio sanoo STT:lle.

Eräs yksityiskohta jäi kuitenkin Nuotion mukaan mysteeriksi.

- Ankkurin lavat ovat olleet irti. Siinä ei ole ollut koko ankkuria vaan tynkä, joka on rikkonut kaksi kaapelia. Tuomiossa ei juurikaan käsitelty sitä, mitä ankkurille on tapahtunut.

PROFESSORIN mielestä Fitburgin ja jouluna 2024 Itämerellä kaapelia katkoneen Eagle-S:n tapauksilla on paljon yhteistä.

Molemmat laivat läksivät Pietarista Suomenlahden poikki ja useita kaapeleita vaurioitui alusten ollessa matkalla.

Viime vuonna Helsingin käräjäoikeus jätti Eagle-S:n aiheuttamiin epäiltyihin kaapelivaurioihin liittyvät syytteet tutkimatta. Se katsoi, etteivät Suomen tuomioistuimet olleet asiassa toimivaltaisia.

Helsingin hovioikeus puolestaan kumosi elokuussa käräjäoikeuden päätöksen. Hovioikeus katsoi, että Suomen viranomaisilla onkin oikeus tutkia syytteet ja se palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Nuotion mukaan Fitburgin tapauksessa on Eagle-S:ään verrattuna vielä hieman selvemmät merkit tahallisuudesta.

- Ei ole ollut mitään sellaista merkkiä, että joku rakenne olisi pettänyt tai ankkuri olisi jotenkin vahingossa pudonnut. Sitä on vedetty pitkän matkaa ja tuomiossa katsottiin, että se on ollut tietoista toimintaa.

Nuotion mukaan käräjäoikeuden näkemys on perusteellinen ja rakentuu hovioikeuden tulkinnan varaan. Käräjäoikeus tulkitsee, että toimivalta asiassa on sekä Suomella että valtiolla, jonka lipun alla Fitburg seilasi. Tämä valtio on Saint Vincent ja Grenadiinit.

- Tämäntyyppisessä rikoksessa, jossa vaikutukset todella koskevat Suomea, yhteys asiaan on niin suora, voidaan kuitenkin ajatella, että ensisijainen toimivalta on lopulta Suomella.

NUOTION MIELESTÄ on selvää, että viranomaiset ovat oppineet Eagle-S:n tapauksesta. Fitburg osattiin pysäyttää nopeasti ja aloittaa tilanteen selvittäminen.

- Viranomaisten toiminta oli aika määrätietoista ja sitkeää.

Nuotion käsityksen mukaan Fitburgin aiheuttamia tuhoja koskeva oikeudenkäynti on ensimmäinen, jossa sovellettiin rikoslain tuhotyötä koskevia säännöksiä infraan kohdistuvaan tuhotyöhön.

Hänen mukaansa oikeudenkäynnit ovat yleensä koskeneet tuhopolttoja, joissa henki ja terveys ovat suoraan olleet vaarassa.

Sääntelyä uudistettiin 1990-luvulla.

- Emme olleet jälkijunassa, vaan jo silloin ajateltiin, että tällaista tarvitaan.

Teksti: STT / Heli Laakkonen