Rautiainen huomauttaa, että valmiuslain 9 §:n 2 momenttiin on kirjattu lähtökohta, jonka mukaan käyttöönottoasetuksen jatkamista koskeva asetus (valmiuslain 8 §:n mukainen ns. jatkamisasetus) pitäisi tuoda eduskunnan käsiteltäväksi kaksi viikkoa ennen käyttöönottoasetuksen soveltamisajan päättymistä.

– Valtioneuvosto ei tuonut Uudenmaan sulkemisen jatkamista eli valmiuslain 118 §:n soveltamisen jatkamista koskevaa asetusta eduskunnan käsiteltäväksi 5.4.2020 mennessä, jolloin tuo kahden viikon määräaika umpeutui.

– Tarkoittaako tämä, että valtioneuvosto ei ole aikeissa jatkaa valmiuslain 118 §:n soveltamista? Vai tarkoittaako tämä, että valtioneuvosto kompastelee jälleen valmiuslain soveltamiseen liittyvässä lakitekniikassa, mitä se on tehnyt kuluneiden neljän viikon aikana lukuisia kertoja? Vai onko valtioneuvosto kenties epävarma välttämättömyysedellytyksen täyttymisestä? Vai onko asiaan sotkeutunut poliittiset intohimot, kuten mediakeskustelussa on arveltu? Tämä selvinnee nyt alkaneen viikon aikana, Rautiainen jatkaa.

– Silloin asialla alkaakin olla kiire. Koska jatkamisasetusta ei tuotu eduskuntaan kahta viikkoa ennen, se tarkastetaan kuten tavanomainen käyttöönottoasetus eli se astuu voimaan vasta kun eduskunta on hyväksynyt sen. Kun eduskuntakäsittelyyn tulee varata käytännössä tällaisessa asiassa ainakin kaksi kokonaista päivää, on selvää, että valtioneuvosto joutunee päättämään jatkamisasetuksen antamisesta ennen torstain tavanomaista yleisistuntoaan. Onhan käyttöönottoasetuksen ohella jatkettava ja kenties muutettava myös valmiuslain 118 §:n soveltamisasetusta.

– Näkyykö tässä hallituksen toiminnassa tietoperusteisen päätöksenteon sijaan alue- ja/tai puoluepolitiikka? apulaisprofessori kysyy.

Rautiaisen näkemys on, että sen perusteella mitä tiedämme julkisten tietojen perusteella koronatilanteen kehittymisestä, niiden perusteiden nojalla, joiden perusteella hallitus katsoi Uudenmaan sulun alkujaan välttämättömäksi ja jotka perustuslakivaliokunta hyväksyi, Uudenmaan sulun jatkamisen pitäisi olla edelleen välttämätöntä.

– Voi kuitenkin olla, että epidemiologinen tilannekuva tai toimintastrategia on nyt perustellusti muuttunut. Tästäkin kuulemme nyt alkaneella viikolla. Kaikki tämä kertoo, ettei Uudenmaan sulun jatkon käsittely ole poliittisesti tai oikeudellisesti mitenkään yksinkertainen arviointitehtävä. Tehdään mitä tahansa, päätöksenteko edellyttää kunnollisia vaikutusarvioita.

– Valmiuslain soveltamisen neljännen viikon tapahtunut kertovat myös siitä, että perustuslakiblogissa peräänkuulutamme riskiryhmien suojelutoimet Uudellamaalla ovat tulleet entistäkin tärkeämmiksi. THL:n asiantuntijoiden päivittäin julkisesti sosiaalisessa mediassa jakamien kuvaajien perusteella epidemian kasvun tasaantuminen tulee tällä hetkellä ehkä pääosin muualta Suomesta kuin Uudeltamaalta.

Pääministeri Sanna Marin on sanonut uskovansa, että Uudenmaan eristys saatetaan lopettaa 19. huhtikuuta. Ilta-Sanomille Marin on sanonut, että hallitus ei ole valmistelemassa jatkoa Uudenmaan eristämiselle.