Professorit: ”Perussuomalainen ministeri ja tietyt kansanedustajat ylittivät kielletyn rajan”

Oikeustieteen professori Juha Lavapuro ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvostelevat poliitikkoja puuttumisesta heidän työskentelyynsä. Professorit kirjoittavat aiheesta perustuslakiblogissaan. Kummatkin toimivat perustuslakivaliokunnan säännöllisesti kuulemina asiantuntijoina.

”Kritisoimme edellisessä blogikirjoituksessamme perussuomalaisen ministerin ja samaa puoluetta edustavien perustuslakivaliokunnan jäsenten toimintaa työttömien maahanmuuttajien kotoutumistukea koskevassa asiassa. Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Meri, on tämän jälkeen esittänyt Iltalehden haastattelussa, että olemme esiintyneet maahanmuuttoasioissa tavalla, joka ei ole pelkkää juridista pohdintaa. Hänen mukaansa ”jokaisella on tietysti omat henkilökohtaiset näkemykset, mutta silloin pitäisi lähteä itse politiikkaan eikä ratsastaa asiantuntijuudella”.”

”Juuri ennen joulua vastaavanlaisia näkemyksiä esitti myös perussuomalaisten ”puoluetyömiehen” titteliä käyttävä Matti Putkonen Tuumaustunnilla, jossa hän väitti myös osan oikeusoppineista lähteneen mukaan kuoroon, jossa perustuslakia käytetään uutena ”sisäpolitiikan Moskovan korttina”. Väite siis lienee, että olisimme perustuslakia koskevien juridisten pohdintojen sijaan ryhtyneet politikoimaan perustuslailla.”

Suomen ei pidä ottaa pienintäkään askelta sillä tiellä, jota Puola ja Unkari ovat jo hyvän matkaa kulkeneet.

Professorit kirjoittavat, että oikeusvaltioon ja perus- ja ihmisoikeuksiin sitoutuneina professoreina ja perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina heillä on vastaava yhteiskunnallinen vastuunsa, jonka he ottavat vakavasti.

”Jos poliittiset toimijat toimivat tavalla, joka estää lakien perustuslainmukaisuutta valvovia instituutioita toteuttamasta asianmukaisesti perustuslainmukaista tehtäväänsä ja joka tässä merkityksessä uhkaa oikeusvaltion keskeisiä instituutioita, meidän olisi vastuutonta pysyä siitä vaiti. Suomen ei pidä ottaa pienintäkään askelta sillä tiellä, jota Puola ja Unkari ovat jo hyvän matkaa kulkeneet.”

Heidän mukaansa työttömien maahanmuuttajien kotoutumistukilakiehdotuksen valmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä rajan yli mentiin kahdessa kohtaa.

”Ensin oikeuskansleri sivuutettiin tietoisesti lainvalmisteluvaiheessa ja myöhemmin perustuslakivaliokuntaa yritettiin estää antamasta lausuntoa, jossa Suomessa laillisesti oleskelevien ulkomaalaisten oikeuksia kaventava lakiehdotus olisi todettu perustuslainvastaiseksi. Samalla puoluepolitiikka hiipi ellei peräti tunkeutunut perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmäämme.”

Ketkä oikeastaan politikoivat perustuslailla?

Professorien mielestä kyse vaikuttaa olleen erityisesti perussuomalaisten ajamasta lainsäädäntöhankkeesta, jonka valmistelusta vastasi perussuomalainen ministeri ja jonka perustuslakivaliokuntakäsittelyssä varsinkin perussuomalaiset jäsenet pyrkivät aktiivisesti estämään perustuslakivaliokuntaa esittämästä asiaan liittyviä valtiosääntöoikeudellisia ongelmia koskevaa lausuntoaan.

”Voi tietenkin esittää kritiikkiä myös joidenkin muidenkin puolueiden suuntaan, koska ne ovat  vähintään hiljaisuudellaan sallineet nyt nähdyn poliittisen manööverin, mutta ennen muuta kielletyn rajan nyt ylittivät perussuomalaisten ministeri ja tietyt kansanedustajat.”

Lopuksi Lavapuro ja Ojanen kirjoittavat, että jotkut poliittisen eliitin jäsenet tuntuvat pitävän oikeusvaltion keskeisten periaatteiden puolustamista politikointina, kohtelevan perus- ja ihmisoikeuksien puolustajia poliittisina vastustajinaan sekä pitävän perustuslakia ja ihmisoikeuksia lähinnä poliittisena riesana.

”Mistä se kertoo? Ketkä oikeastaan politikoivat perustuslailla”, he kysyvät.

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.