Saarikko kuitenkin painottaa, että merkittävistä summista ei tällä aikataululla voi olla kysymys. Hän myös korosti, ettei valvontaviranomaisten määrä voi koskaan olla niin suuri, että yksin se ratkaisi ongelmat.

Saarikko kertoi vieneensä lisämäärärahan tarpeen myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) tietoon.

– Ymmärtääkseni asiat, jotka nauttivat laajaa yhteiskunnallista kannatusta yli puoluerajojen, voivat olla sellaisia, joita vielä tämä hallitus teoriassa ehtisi tehdä, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) puolestaan on sitä mieltä, että valiokunta ehtisi asian vielä käsitellä, jos hallitukselta löytyy siihen tahtoa.

– Ei tämä asia valiokunnasta jää kiinni. On muistettava, että 5. joulukuuta mennessä eduskuntaan tuli tuoda ne esitykset, jotka täällä ainakin ehditään käsitellä. Sen jälkeen tulevia esityksiä on mahdollista käsitellä, jos valiokunta niin päättää, Kiuru sanoi medialle Saarikon tiedotustilaisuuden jälkeen.

Kiuru olettaa, että valiokunnassa löytyisi tähän tahtoa.

– Olen tutustunut aiheeseen. Vanhuspalvelulain 20. pykälän ensimmäisen momentin loppuun sopisi yksittäinen virke, jolla tämä (hoitajien) vähimmäismitoitus saataisiin kuntoon.

Ministeri kommentoi hänellä olleen hieman erilainen käsitys eduskunnan työmäärästä ja ruuhkasta kuin valiokunnan puheenjohtajalla.

– Hallituksen ensisijainen prioriteetti näinä viimeisenä viikkoina on sote- ja maakuntauudistuksen jouheva käsittely, Saarikko sanoo.

Kiurun kannasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Saarikko kertoi, että aamupäivän työkokouksessa sidosryhmien kanssa keskusteltiin myös hoitajamitoituksesta.

– Päädyimme kirjaukseen, että henkilöstömitoitusta ei voi alentaa nykyisestä suosituksesta. Perusteita on myös sen nostolle ja osan mielestä myös sen lakiin kirjaamiselle.

Ministerin mukaan työkokouksessa sovittiin 25 kohdan listasta, johon kaikki sitoutuvat. Lista julkistetaan keskiviikkona.

– Sellaisella listalla ei ole merkitystä, jonka kaikkia kohtia ei aiota toteuttaa, Saarikko sanoi.

Hän ei avannut, mitkä tahot mitoituksen kirjaamista lakiin kannattivat ja mitkä vastustivat. Kokoukseen osallistui muun muassa hoiva-alan kolmen suurimman yrityksen edustajia sekä työntekijäjärjestöjen edustajia.

Saarikon mielestä työkokous lisäsi luottamusta siihen, että kaikki sitoutuvat parantamaan vanhustenhoivan laatua Suomessa. Toimivaltaa kokouksella ei sinänsä ole.