– Olen pitänyt asiaa esillä lähetekeskustelusta alkaen ja olen tyytyväinen, että linjaus on nyt myös puolustusvaliokunnan yhteinen. Se on myös osoitus siitä, että SDP:n perusteltu vaatimus koko supon parlamentaarisesta valvonnasta on eduskunnassa kuultu.

Karin mukaan kannanotto on puolustuksen substanssivaliokunnalta merkittävä. Koko supon parlamentaarista valvontaa esittivät valiokunnan kuulemisen yhteydessä myös korkeimmat oikeusvalvojat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.

Käytännössä valiokunta haluaa supon parlamentaarisen valvonnan koskevan paitsi supon rooteliin uuden lain myötä tulevaa tiedustelua myös supolle jatkossakin poliisilain nojalla kuuluvia tehtäviä.

Puolustusvaliokunta viittasi lausunnossaan myös perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille kaavailtuun laajaan turvallisuusselvitykseen. Varsinaista kannanottoa valiokunta toivoo perustuslakivaliokunnalta.

– On luontevampaa on, että tämä vahvasti edustukselliseen demokratiaan kuuluva periaate mitattaisiin perustuslakivaliokunnassa ja tarvittaessa myöhemmin eduskunnan täysistunnossa.

Lain valmistelijat esittävät laajan turvallisuusselvityksen tekemistä tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille, koska valiokunnassa tullaan käsittelemään salaisia asiakirjoja.

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen piti laajojen turvallisuusselvitysten tekemistä kansanedustajille Demokraatin haastattelussa erikoisena. Asian arvioiminen kuuluu myös Viljasen mukaan perustuslakivaliokunnalle.

– Oikeastaan tämä liittyy koko meidän edustukselliseen järjestelmään. Lähtökohta on, että kansanedustajalle asetaan vain ne vaatimukset, jotka kansalaiset vaaleissa heille asettavat, Viljanen sanoi.

Puolustusvaliokunta ei ottanut kantaa myöskään valiokuntien vaiteliaisuussäädöksen ja asiakirjojen julkisuutta koskevan lain väliseen rajanvetoon, joka on noussut esiin tiedustelulakien käsittelyn yhteydessä.

– Rajanveto näiden välillä pitää harkita perustuslakivaliokunnassa, Kari sanoo.

Nykymallissa eduskunnan työjärjestykseen kirjattu vaiteliaisuussäädös on sallinut valiokuntien välisen tiedonannon esimerkiksi kysymyksissä, joihin liittyy poliittista harkintaa.

Salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen osalta tällaista vapautta ei ole. Tiedustelulakien kohdalla on väläytetty mahdollisuutta, että vaiteliaisuus tulkittaisiin jatkossa yhtä tiukasti kuin asiakirjojen salassapitoa koskevassa julkisuuslain pykälässä.