Sotalaivan oikealla partaalla rivissä seisovien sotilaiden valkoiset päähineet siirtyvät päästä käteen, kun niin kutsuttu karkea pilli on soittanut huomiovihellyksen. Pian päähineet nousevat ylös ja kolminkertainen eläköön-huuto kuuluu merellä jopa vastatuuleen, kun alus ohittaa paraatia vastaanottavan Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Tuomas Tiilikaisen.

Merivoimille alusparaatit ovat tuttuja, mutta Puolustusvoimain lippujuhlapäivän yhteydessä sellainen nähtiin nyt ensimmäistä kertaa. Merellinen paraati järjestettiin jo lippujuhlapäivän aattona eli maanantaina, kun varsinainen paraati marssitaan Hangossa vasta tiistaina.

Paraati Hangon edustalla merellä oli toki paikallaan, sillä Merivoimat on nyt ensimmäistä kertaa vastuussa Puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraatin järjestelyistä. Ainakin säät oli järjestetty kohdilleen: toistakymmentä alusta lipui monitoimialus Louhella seisoneiden paraatin vastaanottajien ohi häikäisevässä ja lämpimässä auringonpaisteessa.

Maakravulle kerrottiin, että paraatimuodostelmassa alusten väliseksi etäisyydeksi on määritelty 0,1 meripeninkulmaa eli noin 185 metriä. Jos aluksen partaalla on sotilaiden rivistöjä eri kansilla, niin alempaa löytyy miehistöä ja ylempää päällystöä -  eli ylöspäin mentäessä rupeavat ”raidat kasvamaan”, tiivisti kapteeniluutnantti Mika Koutu. Hän viittasi sotilasarvoista kertoviin hiha- ja olkamerkkeihin.

HORISONTISSA jonomuodostelmaan ryhmittyneiden alusten letkaa veti miinalaiva Hämeenmaa, perässään Rauma-luokan ohjusvene Porvoo ja Hamina-luokan ohjusvene Hanko.

Kaksi ensimmäistä alusluokkaa poistuvat käytöstä, kun rakenteilla olevat ja kauan odotetut Pohjanmaan-luokan korvetit saadaan vihdoin käyttöön. Hamina-luokan neljää alusta sen sijaan on päivitetty, ja ne saivat siinä yhteydessä muun muassa torpedoaseistuksen, uudet meritorjuntaohjukset sekä uuden taistelunjohtojärjestelmän.

-  Käytännössä sitten kun korvetit tulevat niin meidän taistelukykyisimmät osat – iskevä nyrkki – ovat ne korvetit ja nämä Hamina-luokan ohjusveneet, kertoi Koutu Rannikkolaivastosta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Puolustusvoimain lippujuhlan laivastoparaati Hangossa 3. kesäkuuta. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

Uusien monitoimikorvettien rakentaminen ei ole edennyt Raumalla aivan alkuperäisten suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Laivue 2020 -nimellä tunnetun neljän aluksen kokonaisuuden on määrä olla kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2029 mennessä.

Paraatissa nähtiin myös miinalautta, miinantorjunta-alus sekä monelle rannikkojoukkojen varusmiehelle tutuksi tulleita Jehu- ja Jurmo-luokan kuljetusveneitä sekä Utö-luokan huoltoveneitä.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä paraatiletkassa seilasi muista aluksista poikkeuksellisen kookkaana ja väriltään valkoisena erottunut ulkovartiolaiva Turva, joka kuuluu Merivoimien läheiselle yhteistyökumppanille Rajavartiolaitokselle.

TÄMÄN vuoden lippujuhlapäivän paraatin teemana on Meri yhdistää. Meri on ikiaikainen kulkureitti, joka yhdistää liittolaisia ja logistisia virtoja, Puolustusvoimien tiedotteessa kuvaillaan. Toiminta merellisessä ympäristössä sekä meripuolustuksessa vaatii kaikkien puolustushaarojen tiivistä yhteistyötä.

Itämerestä on Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen myötä alettu puhua jopa Naton sisämerenä tai Nato-järvenä, mitä useat asiantuntijat ovat pitäneet sekä harhaanjohtavana että pahasti liioiteltuna. Venäjä on yhä Itämeren rantavaltio sekä Suomenlahden pohjukan että Kaliningradin alueen kautta.

Tiistain paraatiin Hangossa osallistuu joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä yhteensä noin 1  200 henkilöä. Mukana on myös 40 ajoneuvoa ja kymmenen erilaista ilma-alusta, muun muassa Hornet-hävittäjiä.

Myös tiistain paraatin ottaa vastaa kontra-amiraali Tiilikainen. Paraatijoukkoja puolestaan komentaa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Jukka Anteroinen.

Ajoneuvoilla liikkumista on syytä välttää Hangon keskustassa paraatitapahtumien aikana, koska osa kaduista ja alueista varataan paraatikäyttöön.