-  Uskon taloutemme pohjakosketuksen olevan takana ja suunnan olevan jo kohti parempaa, Purra sanoi.

Hänen mukaansa uskoa talouden virkistymiseen luo esimerkiksi hallituksen kasvupaketti. Lisäksi hän viittasi mediatietoihin siitä, että Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto saattaa laskea ohjauskorkojaan jo reilun viikon kuluttua.

-  Suomen kansantalouden ja julkisen talouden näkymät kirkastunevat syksyllä, kun epävarmuus vähenee ja riihessä päätetty sopeutustoimien kokonaisuus päästään toimeenpanemaan. Toivon mukaan myös yleisen korkotason laskun myötä uusia investointeja saadaan käyntiin ja lisääntynyt kotitalouksien ostovoima saa luottamuksen palautumaan, Purra sanoi.

-  Olemme menossa kohti parempaa.

ESITTELYSSÄ ollut vuoden toinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta noin 194 miljoonalla eurolla. Määrärahatarve vähenee 53 miljoonalla ja tulot kasvavat 141 miljoonalla.

Esitys sisältää hallituksen kevään kehysriihessä sopimia toimia, kuten yleisen arvonlisäverokannan noston 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1. syyskuuta alkaen. Heikentyneen suhdannenäkymän vuoksi yhteisöveron tuottoarviota esitetään alennettavaksi 469 miljoonalla eurolla.

Pääoppositiopuolue SDP:n ryhmänjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi, että lisätalousarvioesitys kertoo hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, jonka vuoksi on jouduttu paniikinomaiseen arvonlisäveron korottamiseen. Hän huomautti, että valtiovarainministeriön arvion mukaan talous ei tänä vuonna kasva ja tulevinakin vuosina “vain kituliaasti”.

-  Sen seurauksena verotulot tippuvat ja erityisesti yhteisöveron tuottoarvio romahtaa, Tuppurainen sanoi.

-  Kasvussa on vain työttömyys ja velka.

Lisäbudjetin yhteydessä esitetään käynnistettäväksi myös useita liikennehankkeita. Myös ne saivat osakseen arvostelua oppositiosta.

Esimerkiksi Pekka Aittakumpu (kesk.) sanoi, ettei hankelistaa voi mitenkään pitää koko Suomen kannalta tasapuolisena, sillä hankkeiden painopiste on eteläisen Suomen kasvualueilla ja läntisessä Suomessa.

-  Maailmanpoliittisen tilanteen takia erityisesti itäinen Suomi, Pohjois-Suomi ja niiden yhteydet pitäisi olla painopisteenä paljon vahvemmin, Aittakumpu sanoi.

Terhi Riolo Uusivaara/STT